Rein kaunoinen

Eilinen oli mahtava päivä. Monet muut päivät on varmasti kateellisia. Me lähdettiin aamusella Kölnistä etelään. Ekana ohitettiin Bonn, joka on entisestä pääkaupunkistatuksestaan huolimatta varsin vaatimaton kyläpahanen. Tai no on siellä 300 000 asukasta ja Beethoven on syntynyt siellä, mut kummiski. Ei kiinnostanut tarpeeksi, että ois viitsitty mennä katsomaan. Koko Bonn on erikoinen kohtalon oikku - se valittiin Länsi-Saksan pääkaupungiksi puolivahingossa, koska Konrad Adenauer oli sieltä kotoisin. Frankfurt olisi ollut ilmiselvä, helppo valinta, mutta saksalaiset ei tykkää helposta. Niinpä ne viritti koko valtionhallinnon tyhjästä tuohon pieneen kaupunkiin, joka me ohitettiin. Ei harmita.

Pian Bonnin jälkeen tie 42 asettui mukavasti Reinin varrelle. Koblenzin kaupungissa pysähdyttiin ajamaan kondoliköysiradalla joen yli linnoitukseen, jossa käytiin pissalla (ilmainen vessa, ei vessakyttää!) ja juotiin limsaa. Koblenzin eteläpuolella alkoi kunnolla Reinin laakso, Unescon maailmanperintökohde. Se on jumalattoman kaunis. Niin kauniita maisemia mä en oo ikinä nähnyt. Rein virtaa pääosin rauhallisena mutkitellen muovaamassaan laaksossa, molemmin puolin välittömästi joenpartaalta ylöspäin lähtee jyrkkä mäki. Mäkien rinteitä on paikoin raivattu säännöllisiksi viiniviljelmiksi, pääosin ne ovat metsää, joiden välistä pilkistää kauniita linnoja. Molemmin puolin jokea kulkee tie ja rautatie, tie aivan joen partaalla. Me ajettiin itäpuolta. Tie kulkee pienten kylien halki, niissä on rannassa ravintoloita, hotelleja ja viinitiloja. Me käytiin katsomassa myös joen kapeimmalla kohdalla sijaitseva Loreley, joka on kookas jyrkkä korkea kallio, jonka päältä oli huikeat näkymät ja jonka kohdalla joen virtaus on niin pyörteistä, että moni laiva on siihen jäänyt, viimeksi tammikuussa 2011 alus rikkihappolastissa. Lounas syötiin tyypillisessä saksalaisessa Biergartenissa aivan joen varrella. Reinin laakso oli kaikkiaan järisyttävän upea kokemus. Jos kiinnostaa, kannattaa katsoa YouTubesta nimimerkin "egrosz" postaama video "Loreley on Rhine". Taustalla soi Heinrich Heinen runoon sävelletty Die Loreley ja kuvassa ollaan jokilaivalla ja egrosz kuvaa paitsi maisemia, myös sympaattista japanilaisrouvaa. En nyt valitettavasti saa ko. videota tähän linkattua iPadilla, pahoittelen.

Reinin laaksosta ajettiin Mainzin, Frankfurtin ja Heidelbergin ohi hotellille Karlsruhen taakse. Melkein välittömästi jatkettiin 30 km:n päähän Baden-Badeniin kylpemään Caracalla-kylpylässä, jossa käytiin myös elokuussa viime vuonna. Nyt mä saatoin selittää itselleni, että parantaviin vesiin oli syytä mennä Handymanin rikkinäistä selkää kuntouttamaan. Oli ihanaa istua lämpimissä altaissa poreissa ja hieronnoissa. Kun muut altaat olivat lämpötilaltaan 32-38°, tuntui "kylmän luolan" 18° aivan mahdottomalta, vaikka suomalaisessa järvessä ilman noita lämpökylpyjä 18° on ihan ookoo, jopa hyvä. Niin se iho toimii.

Tänään on tarkoitus ajaa tästä kolme tuntia itään Müncheniin. Noin 20 km ennen määränpäätä pysähdytään tutustumaan Dachaun keskitysleirille. Palataan!

Elämyskameli suosittelee

Reinin laakso - Rheintal - Rhine valley