Tuesday, April 24, 2012

Sään armoilla

Työkaveri mainosti ennen tänne lähtöä käyneensä Tropical Islandsissa, jota mä oon aiemminkin hieman katsonut mahdollisena visiteerauspaikkana. Kyseessä on siis noin 60 km kaupungin ulkopuolella sijaitseva hillittömän suuri halli, jonne on rakennettu maailman suurin sisäviidakko, valtava uima-allas, vesiliukumäki, spa- ja sauna-alue sekä ravintolakompleksi. Työkaveri kehui paikkaa tosi hienoksi ja kun sääennustekin lupasi sadetta joka päiväksi, niin ajattelin viedä seurueeni pulikoimaan. Ei ole menty, kun sää ei ole suosinut. Lauantaina oli viiden minuutin kuuro ja tänään seitsemän jälkeen on ripotellut. Ei lämmintä ja aurinkoista päivää viitsi uimahallissa viettää. Päätettiin jättää Tropical Islands toiseen kertaan (kyllähän tänne vielä joskus varmaan talvellakin tullaan) ja harrastaa muita taiteita.

Tänään käytiin Marylandin suosituksen perusteella Potsdamissa Sanssoucin linnan puutarhassa. Oli niin kuuma, että takki oli liikaa. Puutarha oli hieno, mutta niin suuri, ettei nähty neljännestäkään. Vielä ei puutarha ollut ihan parhaassa loistossaan, moni kukka oli itämisvaiheessa, mutta kesällä se on varmasti upea. Mihinkään palatseihin ei menty osin siksi, ettei juuri kiinnosta ja osin siksi, että me oltiin perillä vasta puolenpäivän jälkeen eikä siihen aikaan kai sinne enää pääsekään (vain päivän 2000 ensimmäistä pääsee sisään). Miinuspisteitä annan Potsdamin surkealle tiedotukselle: jos kaupungissa on yksi oikea nähtävyys, jota tuhannet ihmiset tulevat päivittäin katsomaan, niin bussiasemalla voisi mainita, millä bussilla sinne pääsee. Toki saksaa hieman ymmärtävä turisti onki tiedon melko vaivattomasti pysäkkiluettelosta, mutta olisi silti ystävällistä merkitä bussit esim. "222 Bürgen via Sanssouci". Olihan asemalla turisti-info, mutta luulisi sielläkin virkailijoiden kyllästyvän vastaamaan samaan kysymykseen 2500 kertaa päivässä. Edes Lonely Planetissa tai Sanssoucin nettisivulla sopivia bussilinjoja ei kerrottu helposti vaan molemmissa annettiin linnan osoite. Osoite onkin hyödyllinen, kun kyseessä on ydinkeskustan kokoinen viheralue kartassa. Ilman osoitetta en olisi paikalle löytänyt. Huomenna lupailevat, että oikeasti sataisi. Jos näin on, menemme museoon.

Hemmottelin tänään itseäni ostamalla uuden kameran. Vanha on osoittautunut hieman liian isoksi, koska se ei mahdu mun laukkuun ja Handyman kyllästyy kaivamaan sitä edes takaisin gentleman's handbagistaan. Uusi kamera on pikkuinen, kuulemma ihan hyvä ja herkullisen punainen. Itse asiassa tämmöinen. Oli vielä täällä halvempi kuin Verkkiksessä! Kyllä kannatti. Nyt on akku latauksessa enkä yhtään malttaisi odottaa, että pääsee räpsimään.

Elämyskameli suosittelee
liikenneyhteyksien selvittäminen etukäteen

3 comments:

Pumpumkatti said...

Voisiko Handyman vähän sivistää erästä yhteistä tuttavaamme aiheesta "toisen ihmisen kameran roudaamisen vittumaisuus"? ;)
Nimittäin se, että mulla joka tapauksessa on käsilaukku kannettavana ei tarkoita sitä, että mä voisin samalla vaivalla kantaa isoa kamerareppua, jossa on järkkärirungon lisäksi pino vaihtoputkia ja muita tarvikkeita...

Pyry said...

Voi elämän munaus, taas lähtee munauspalkintoja niin että suhina käy! Nimittäin kyllähän omat reput ja kassit on aina itse kannettava, sen pitää olla selvää vaikka olis mikä espoolainen infantiili! Ja toisekseen onhan sekin aika luuseria että kantaa sitä toisen reppua sitten naama norsunvitulla eikä se ikinä unohdu mihinkään hetkeksi ilman valvontaa. Voi siinä kantohalut lisääntyä kun kymppitonnin kalusto kerran katoaa kuin robocopteri ohuempiin ilmakerroksiin.

Pumpumkatti said...

Mahtavaa :D