Sunday, March 28, 2010

Lasten- ja sairaanhoitoa

Kummityttö (1 v 2 kk) oli meillä hoidossa toissapäivänä, kun sen isillä oli synttärit. Ihan mahtava tyttönen - ei itkeä tirauttanut koko iltana kertaakaan. Puuhaili omiaan, välillä jutteli kielellä, jota muut eivät ymmärtäneet ja välillä antoi ymmärtää olevansa nälkäinen syömällä paperilennokkia. Tykkäsi tulla syliin ja hymyili kuin aurinko. Kummityttö ei ole vielä todennut, mitä lisähyötyä jalkapohjilla kävelemisestä on polvikävelyyn verrattuna, niinpä hän vaikuttaa jopa lyhyemmältä kuin on (yksivuotiaaksi hän on siis aivan normaalipituinen, mutta aikuisiin verrattuna lyhyehkö). Handyman tulee Kummitytön kanssa erinomaisesti toimeen, vaikkakin Handyman turhautui siitä, ettei Kummityttö sittenkään oppinut a) puhumaan suomea tai edes b) kävelemään niinä neljänä tuntina, joina Handyman häntä koulutti. Mä epäilen, että vika oli kouluttajassa. Handymania voi muuten kyllä kehua lapsenhoidossa - vaipanvaihto sujui erinomaisen hyvin, kärsivällisyys riitti helposti, vaikka Kummityttö ei siivonnutkaan leluja takaisin kaappiin ja ruokatarjoilussakaan ei ollut ongelmia. Handymania voi suositella lapsen kuin lapsen hoitajaksi, multa lainattavissa ihan ilmaiseksi!

Aamukahdelta, viisi tuntia Kummitytön kotiinlähdön jälkeen, mä heräsin vatsakipuun. Asiaa hieman selviteltyäni totesin, että noro tuli. Vitsi että on ilkee sairaus. Koko yön siitä lähtien mä kävin asioilla 15-30 min välein. Aamusta oli kehno olo ja lämpö alle 38°. Päivällä asiatarve hieman rauhoittui, mutta lauantain pilasivat kova päänsärky, veltto olo ja lähes 39°:n kuume. Illalla alkoi helpottaa, seuraava yö oli jo rauhallinen. Tänään on vielä ollut aika vapiseva ja uupunut olo vähän kuin kirjallisuuden perusteella olen ymmärtänyt krapulassa olevan. Kelju tauti kaiken kaikkiaan.

Handyman on jälleen ylittänyt itsensä kodin sisustuksen suhteen. Kukapa voisi unohtaa sängyn yläpuolelle ripustettua kuivaustelinettä? Nyt on sängynpäätyyn lisätty aivan uusi koristus, todellinen silmän omena. Nimittäin seinävalaisimen paikalle vaihdettiin sarastuslamppu! Mulla on ollut sarastuslamppu jo kohta kolme vuotta, mutta en ole viime aikoina sitä käyttänyt, koska mulla ei ole yöpöytää. Handymania on tietysti surustuttanut tämä käyttämätön sähkölaite ja nyt se sitten piti virittää toimintakuntoon. On aikamoinen komistus! Onneksi sen vaikutuspiirissä ollaan silmät kiinni.

Elämyskameli suosittelee
1-vuotiaiden kanssa hengailu

6 comments:

Rami Lindström said...

Mahtava seinäinstallaatio! Pitänee harkita itsekin moista viritystä...

Polaah said...

Kumpi sen alla nukkuu?? Toivottavasti Handy itse!

Pyry said...

Puolustuksekseni sanon, että
1) huomatkaa, että laite on seinässä ilman yhtään näkyvää reikää taki kannaketta. Kuvassa näkyvä piuhanpätkä on laitteen antenni
2) laitteen ja etenkin seinän saa palautettua 100% aiempaan tilaan suht helposti. tosin valon takuu on mennyttä, mutta se toimii ja on edelleen turvallinen.

Anonymous said...

Go Handyman!

Vilunki said...

Sähköisku suoraan NREM-vaiheeseen herättää ilman normaalia aamupöhnää!

Anonymous said...

Niin ja nimim. Kummitytöstä täytyy kyl sanoa, että siinä on kyllä sulonen vavva! Se saa vähän ymmärtämään, miks ihmiset hankkii lapsia.