Monday, April 5, 2010

Saksa ja englanti

Kielillä puhumisen taito korostuu ulkomailla matkustellessa. Saksaan tullessa aivot kääntyvät saksavaihteelle kuin itsestään ja väärinpäinsanajärjestykset tuntuvat maailman luonnollisimmalta asialta (dann möchten wir bitte zahlen). Saksalaisille on kivaa puhua saksaa, koska he yleensä kuuntelevat erittäin kärsivällisesti, että saa asiansa sanottua. Handyman totesi, että tämä johtunee ainakin osittain siitä, ettei Saksassa oikeastaan kukaan ole tottunut kuuntelemaan englantia - kaikki TV-ohjelmat ja leffat on kuitenkin dubattu. Vaikka englantia osaisi kuinka hyvin tahansa (ja ne kyllä osaa), ei se puhumiskulttuuri oo yhtään niin helppoa kuin sen parissa vauvasta lähtien hengailleena. Mä vietin kesällä 1998 kaksi kuukautta saksalaisessa opettajaperheessä ja tuolloin kävin myös koulua. Englannintunnilla luettiin Macbeth ääneen. Ääntämisharjoitukset ei oo ihan niin hyödyllisiä kuin voisi kuvitella, jos luettava teksti on "Give sorrow words: the grief that does not speak / Whispers the o'er-fraught heart, and bids it break".

Kyllä englantiakin jossain kuulee - lähinnä Berlin Story -kirjakaupassa ja Potsdamer Platzin Cinestar-leffateatterissa, jossa elokuvat näytetään originaaliversioina. Molemmissa käytiin tänään. Kyllä matkallakin saa käydä leffassa! Ongelmia oli vain lippujen ostamisessa: "Ich möchte zwei Tickets für den Film um the men and some goats. Looking at the goats I mean." Tässä vaiheessa myyjä vaihtoi suosiolla englantiin, mikä olikin varmasti oikea ratkaisu siihen hetkeen.

Mä oon ostanut muutaman kirjan. Eräs kertoo Itä-Saksaan liittyneistä harhaluuloista ja on varsin mielenkiintoinen. Mielenkiintoisinta on kuitenkin se, kuinka nyt sivulla 75 mennessäni ymmärrän lukemastani ehkä 70 %, joka on tuplasti sen mitä mä ymmärsin sivusta 30. Näinkin lyhyessä ajassa voi nuoruuden opit palautua. Ois kyllä ultrahienoa osata saksaa hyvin. Mun englanti on mahdottoman ruosteista nyt kun en käytä sitä aktiivisesti juuri koskaan ja ruotsi on japanilaisveitsenterävänä. Englanti ei mua oikein edes kiinnosta, se oli koulussakin mulle kaikkein vastenmielisin kieli. Mitenhän sitä vois saada saksaansa paremmaksi? Pitää ehkä ryhtyä radiologiksi ja hakea työpaikkaa paikallisesta sairaalasta. Radiologia on kuitenkin varmasti yksi vähiten kielitaitoa vaativista aloista lääketieteen saralla - kunhan oppii sanomaan "pleurasopet terävät" paikallisella kielellä, on 20 % hommista jo plakkarissa.

Elämyskameli suosittelee
The men who stare at goats

5 comments:

Polaah said...

Hämmentävän monta prosenttikommenttia tässä tekstissä. Liikaa ekonomin seurassa?

Elämyskameli said...

Ekonomi ei puhu prosenteista vaan rakkaudesta. Prosentit on yksinkertaisempia kirjoittaa kuin murtoluvut.

Polaah said...

Mutta kaikenmaailman Polaah´it ja muut numerovammaiset häkeltyy noin valtaisasta matemaattisuuden vyörytyksestä ja ehkä joutuu lopettamaan Kamelin lukemisen tyystin!

Elämyskameli said...

Omg mikä uhkaus! Kahdesta prosenttiluvusta!! Nymmää ahdistuin.

Anonymous said...

Mut ulkomaankielisenä radiologina ei pääse käyttämään mahtavaa sanaleikkiä "löytyi kysta kyllä"! Harkitse ny vielä!