Joka sukupolvella on oltava esikuvansa. Mun äidillä oli Sue Ellen (tai joku, emmä tiiä) ja mulla on Bridget Jones. Bridget joutuu yleensä vahingossa ja hyväuskoisuuttaan mahdottoman kiusallisiin tilanteisiin ja selviää niistä pitkällisen itsesäälin jälkeen. Bridgetin ihmissuhde-elämä on kiistatta jännittävämpää ja hurjempaa kuin mun, mutta Bridgetillä on lopulta motivoiva työ ja ihan kiva elämä. Bridget on aito ja sellainen ihminen, johon mä haluaisin tutustua.
Bridget Jonesin päiväkirjoista on tehty kaksi elokuvaa. Ensimmäinen oli toista parempi, mutta toinenkin toki tärkeä populaarikulttuurin hetki. Reneé Zellweger on täydellinen Bridget ja, no, Colin Firth on Mark Darcy, koska Mark Darcy on kirjoitettu Colin Firthiksi. Hugh Grantin pitää tietty olla Daniel Cleaver, koska kukaan muu ei ole tarpeeksi ihana, hurmaava ja niljakas. Bridget Jones on se elokuva, joka pitää katsoa, kun on sydänsuruja, koska muut sydänsurun häivytyskeinot eivät vain ole tarpeeksi tehokkaita. Sen voi katsoa myös ilman sydänsuruja, koska se on hauska. Erityisen hauska on Bridgetin äidin miesystävä, tangerine tinted clown, joka myy ostoskanavalla koruja "with anything to any occasion" ja äidin kaupassa myymä Kukkeli-munankuorimasauva on komedian helmi.
Bridget Jones on mulle se ajankuva, jollaisena mä tahdon vuosituhannen vaihteen muistaa.
Elämyskameli hyräilee
Trying to be misunderstood but it doesn't do me any good.
2 comments:
Taas Robbieta! Ja piti googlettaa. Video näyttää tutulta, mutta biisi ei kuulosta yhtä tutulta - kuvamuisti lienee kuulomuistia parempi, kun ei ole sävelkorviakaan...
Bridget Jones 2!
Post a Comment