Hot springs

Me sitten löydettiin se budapestiläinen joulutori. Siellä oli pari-kolmekymmentä kojua ja ihan käsittämättömän paljon ihmisiä. Joka kojuun oli niin pitkät jonot, ettei edes glühweinia viitsitty jonottaa. Joku niistä kojuista oli lisäksi keksinyt nerokkaan ja luontoystävällisen idean juottaa sitä glühweiniä ihan porsliinimukeista ja sehän johti siihen, että tyypit mukeineen seisoi siinä sen kojun edessä kymmenen minuuttia ja tukki kulkuväylän kuin kolesteroli koronaarin -> BAD IDEA. Jotain sentään ostettiin, nimittäin Långstrump osti kuivattuja kiivejä. Mun ja Geen mielestä niissä oli ikävä kalaisa maku, mutta Långstrump ei sitä huomannut. Jälkimaku oli myös mun mielestä ihan ookoo. Kivenheitto joulumarkkinatorilta (Vörösmarty Tér) oli Tonavan ranta ja sieltä Budan puolelle puhelimella näytti tältä. Ihan nättiä. Siinä oli myös rauhallisempi hehkuviinikoju, jolla Gee lämmitteli sisuskalujaan.

Kaunista, kaunista!

Joulutorille me mentiin suoraan kylpylästä. Monista vaihtoehdoista valittiin Szechenyi-kylpylä ensisijaisesti sen takia, että siellä on myös talvella auki oleva ulkoallas. Budapestissähän on kuumia lähteitä, joten vettä ei pakkasellakaan tarvitse lämmittää. Szechenyin lähde on internetin ja Lonely Planetin mukaan Budapestin kuumin, jotain 70-80°. Toki altaiden vesi on jäähdytettyä, kuumimmillaan 40°. Kylpylä toimi varsin hämmentävästi. Jostain syystä naisten puoli oli suljettu, joten kaikki ohjattiin miesten pukuhuoneeseen. Sinänsä se ei haitannut, koska mä törsäsin kaapin sijaan hyttiin, jossa me kaikki mahduttiin hiukan liian ahtaasti vaihtamaan vaatteet. Hotellin kylpytiloista oppineina me tajuttiin laittaa uimapuvut päälle jo kuivina hytissä. Suihkua oli vaikeaa löytää, koska pukkarissa se oli vain miestenvessan yhteydessä. Niinpä mentiin suorilta allasalueelle.

Allasalueella oli suihkuja suoraan 1400-luvulta (ihan hyvin ne toimi, mutta eivät olleet kovin kauniita) ja sisällä toistakymmentä erilaista allasta, joissa lämpötila oli 20-40°. Altaiden vesi oli mineraalipitoista enemmän tai vähemmän vihreää vettä, joka haisi vaihdellen pissalle tai ummehtuneelle. Ihan mukavaa siinä oli lillua. Nettisivujen mukaan vesi parantaa monenlaisia ortopedisiä vaivoja ja toden totta Geen kipeät reidet parantuivat kylpylässä. Lisäksi oli erilaisia saunoja, jotka kaikki lämmitettiin sillä lähdevedellä. Oli erihajuisia höyrysaunoja (esim. mentoli ja eukalyptus) ja hajuton, mutta kovasti painekattilaa muistuttava pieni koppi, jossa miltei kiehuvaa vettä tippui katosta niskaan ja sekä lattia että lauteet olivat niin kuumat, että kymmentä sekuntia kauempaa en siellä viihtynyt. Kosteiden saunojen lisäksi oli erilämpöisiä kuivia saunoja, joissa istuttiin hiukan kuin auditoriossa eri kerroksissa. Nämä muistuttivat eniten suomalaista saunaa. Kylpylän ehdoton helmi oli ulkoaltaisto. Ensin mentiin 38-asteiseen altaaseen, jossa oli kiva lillua ja rentoutua paikallaan. Pää hiukan paleli ajoittain, mutta sitä saattoi lämmittää sukeltamalla. Tunnelma oli todella mahtava. Myöhemmin löydettiin toinenkin allas, jota nettisivuilla kutsuttiin "fancy pooliksi" ja fancy se todella oli! Siellä oli erilaisia poreita ja huisin vauhdikas virta, jonka vauhti oli niin hurja, että virrasta pois pääseminen oli työn takana, Gee joutui jopa turvautumaan bulgarialaisen mafioson lapionkokoisen kämmenen apuun virrasta pois päästäkseen. Virta oli niin hauska, että mua nauratti koko ajan siinä mennessä. Huisia!

Kylpylässä omituisinta oli kyltit. Joka seinällä oli erilaisia tiedotuskylttejä ja varoituksia, joista jokainen oli pelkästään unkariksi. Todennäköisesti niissä ei lukenut mitään erityistä (ehkä tyyliin "allas"), mutta jos viranomaiset katsoivat tiedotuksen olevan unkariksi tarpeen, niin olisi ollut hienotunteista laittaa tiedotukset edes jollain muulla kielellä myös. Toki niissä saattoi olla myös karkeita solvauksia ja nationalistisia iskulauseita, mutta ei me ymmärretty. Unkari unkarilaisille!

Långstrumpilla ja Geellä oli aikamoinen shopping frenzy päällä ja koska mä en tarvinnut muuta kuin kaulaliinan ja jalkarasvaa saksalaisesta kempparista, otin ostoskeskuksissa rennosti. Ilokseni huomasin, että jokaisessa ostoskeskuksessa oli ilmainen ja ihan hyvä wlan. Se oli hyvin tehty unkarilaisilta.

Tässä iloksenne jo viikko sitten kohkattu kuva hotellin kakkusesta. Aikalaiskuvauksen mukaan se maistui Runebergin tortulta.

Elämyskameli suosittelee
Budapest. Oli nimittäin tosi kivaa.