Tänään pitäisi tietysti hartaasti silmät kosteina tohkeilla Talvisodasta tai Tuntemattomasta sotilaasta. Valitettavasti mä en ole vielä nähnyt kumpaakaan enkä näe tänäänkään, koska olen ulkomailla. Uskon kyllä, kun sanotaan, että ne ovat hyviä. Katsokaa jos tahdotte.
Rippikoulussa parasta oli bussimatkalla katsottu Life of Brian ja mä tykkäsin rippikoulusta. Monty Python on muutenkin ensiluokkaista komediaa, mutta mun mielestä Brianin kohtalo on kyllä leffoista kaikkein hauskin. Brian-parka tuntuu olevan aina väärässä paikassa. Sattumukset ja etenkin kaikenlaiset lyhyet hupsut välirepliikit ovat aivan hulvattomia. Katsoja yrittää kovasti tsempata Briania, mutta huonostihan siinä käy. Brian on sympaattinen, mutta olosuhteet ovat häntä vastaan.
Beatles-fanina mua lämmittää se, että ilman George Harrisonin rahoja leffaa ei olisi tehty. Mää fanitan Beatlesia ja Monty Pythonia ja Beatle-Georgekin fanitti Monty Pythonia! Mikä yhteensattuma!
Life of Brian aiheutti arvattavasti varsin paljon kohua ilmestymisaikanaan. Sitä syytettiin jumalanpilkasta ja sen esittäminen kiellettiin esim. Irlannissa ja Norjassa. Siitäpä mahtava mainoslause "So funny it was banned in Norway!" Irlannin mä jotenkin ymmärrän, mutta Norja? Kunpa olisin elänyt 70-luvulla, ehkä ymmärtäisin. Toki kristinuskoa käsitellään Life of Brianissa hiukan kepeään sävyyn, mutta eihän se tarkoita, ettäkö käsittelytapa olisi pilkkaava. Päinvastoin, sävy on niin positiivinen, että kristillinen kirkko näyttää leffaa nykyään (tai ei nykyään vaan 90-luvun puolivälissä) nuorille, muovautuville sieluille. Norjassa ei ymmärretä hyvän päälle.
Elämyskameli hyräilee
Some things in life are bad, they can really make you mad. Other things just make you swear and curse.
4 comments:
Mä katoin ton pari vuotta sitten pääsiäisenä mutsin kanssa, ja se nauroi vedet silmissä alusta loppuun, erityisesti kun siinä oli niitä kilpailevia vapautusryhmiä paljolti samaan tapaan kuin 70-luvulla oli kilpailevia kommunistiryhmittymiä.
LLå
Kilpailiko ne kommunistiryhmät siitä, kuka on solidaarisin?
Jännä huomata, miten paljon on biisejä, joista tunnistaa tasan yhden rivin tai kertsin. Tästäkin vain Always look on the bright side of life! kuulostaa tutulta.
Mulla on älytön määrä biisejä, joista mä en tunnista edes kertsiä, vaikka melodia on ihan tuttu. Jos ei kiinnosta ottaa selvää, en ota. Jos kiinnostaa, opettelen yleensä koko biisin.
Post a Comment