Four Weddings and a Funeral ja Forrest Gump liittyy mun mielessä saumattomasti toisiinsa, mikä johtuu siitä, että Four Weddingsiä mun oli nimenomaan tarkoitus mennä katsomaan silloin Forrest Gump -kerralla neljätoistavuotiaana sinne Itiksen Kinoon, mutta se oli loppuunmyyty. Menin sitten toiseen aikaan. Mä olin etukäteen valmistautunut aikamoiseen pettymykseen, koska Forrest Gump oli niin hyvä eikä hyvien leffojen samanaikainen esiintyminen ollut edes rautaisella 90-luvulla kovin todennäköistä. Mä olin väärässä. Mun mielestä Four Weddings and a Funeral oli silloin ja on vieläkin ihan todella sympaattinen, hauska ja ihana.
4W+1F:ssä esiintyy Hugh Grant, jonka hahmo Charles oli rakastettava hömelö, kuten kaikissa muissakin elokuvissa. Angie McDowell oli ihastuttava leading lady, mutta elokuvan parasta antia ovat ehdottomasti sivuosahahmot. Nauran edelleen joka kerta, kun näen Rowan Atkinsonin esittämän harjoittelijapapin suorittaman vihkimisen (Father, Son and the Holy Goat). Innokas punakka skotti Gareth on hulvaton, Charlesin sisko loistavan värikäs ja Charlesiin rakastunut Fiona aito ja liikuttava. Bestmanien puheet häissä olivat oikeasti hauskoja. Hautajaisissa vainajan puolison pitämä puhe oli niin riipaiseva, että jopa tällaisen kyynisen paskiaisen silmäkulma kostui. Richard Curtis on mestarillinen komedian kirjoittaja, suosikkini. Huteja ei hänen kynästään minun mielestäni ole vielä tullut.
Jokaiset elokuvan häät ovat omanlaisensa ja aidontuntuiset. Hahmot ovat realistisia ja mukavia, oikein harmittaa, ettei heitä ole olemassa. Juoni on looginen ja mukaansatempaava. Elokuva ei ole ehkä niin käsittämättömän upea kuin Forrest Gump, mutta komediana poikkeuksellisen toimiva ja oikeasti elokuva eikä vain kertakäyttöhuumoria. Inhoan sanaa "elämänmakuinen", mutta sellainen se on. Nyt katsottuna vaatteet ovat huvittavia, mutta muuten elokuva ei tunnu yhtään vanhentuneelta.
Elämyskameli hyräilee
There's nothing you can make that can't be made. No-one you can save that can't be saved. Nothing you can do but you can learn how to be you in time.
2 comments:
Jälleen esimerkki siitä, miten kertsi on tuttuakin tutumpi, mut muut sanat ei soita mitään kelloja!
No mut kuka näitä jaksaa kuunnella? Pystyy rallattamaan mukana suuremmin ajattelemattakin.
Post a Comment