Ocean's Elevenistä tulee aina hyvä mieli. Siinä on niin hyvä tunnelma ja veijarimainen meininki. Se on cool. Ekaa kertaa Ocean's Elevenissä mä tajusin, että Brad Pitt on oikeasti aika hyvännäköinen. Sitä ennen mä olin pitänyt sitä aika vastenmielisenä, mutta Rusty oli niin kiva että mullekin kelpaisi. Ja sit vielä George Clooney ja Matt Damon, hyvä meno.
Mä en oo nähnyt alkuperäistä, mutten epäile yhtään, ettäkö sekin ois ollut ihan mahtava aikanaan. Juoni on niin mainio ja vekkuli, että oikein hymyilyttää, kun sitä miettii. Myös ohjaus on ihan loistavaa, miesten ystävyys kuvataan niin luonnollisesti. Se kohtaus, jossa Rusty ja Danny juttelevat siitä, tarvitaanko lisää jätkiä ja toinen on hiljaa koko ajan on suorastaan koskettava. Ocean's Elevenissä pahiksetkaan ei oo liian pahiksia, mutta ei niiden puolesta kuitenkaan säälitä. Ja vika kohtaus, jossa katsellaan suihkulähdettä, voih!
Elämyskameli hyräilee
For some reason I can't explain I know St Peter won't call my name.
2 comments:
Hauska riimi :D
Oon mä tän kuullut, mutta sanoja en ole kuunnellut, enkä tunne koko bändiä sen kummemmin.
Coldplay soittaa upeaa melodista poppia. Melkein joka biisi on helmi.
Post a Comment