Joulukale 12: Rupa ja näkkileipä

Ruispalat (rupa) on mun lempileipää. Tää ei liene mikään yllätys, koska se on kai Suomen ostetuin leipä. Tai käy mulle moni muukin ruisleipä nyt kun ei tartte enää pelätä Ruisaurinkoa, joka oli puistattavan hirveän makuinen leipä. 90-luvulla todella osattiin. Esim. perus-Real on erinomaista, mut meillä on yleensä Ruispaloja, koska Handyman tykkää niistä enemmän ku Realista. Mulle käy hyvin Ruispalojen molemmat puolet mut ehkä hiukan enemmän tykkään alapuolesta. Mainitsen tän, koska olen julkisuudesta ymmärtänyt, että monelle on hyvinkin tärkeää, kumpaa puolta syö. Mä en juurikaan tykkää makeista leivistä paitsi kalakeiton kanssa kuuluu olla saaristolaisleipää. Muuten en lähde setsuuria syömään. Näkkileivät on mun mielestä myös erittäin oivallisia, etenkin vanha kunnon Koulunäkki, jota mulla on aina kaapissa. Saksassa mä söin mielelläni Ikean näkkileipää, kun se oli Pientä pyöreää suoraan kotimaasta. Nyyh.