Jeesuksen syntymäpäivää vietetään tänään. Ei sillä tietenkään synttärit nyt ollut, mutta jos keskiajan kirkko tahtoo mun viettävän Jeesuksen synttäreitä tänään niin mähän vietän. Hampaat irvessä. Siksi joulukalenterikin jatkuu 25. päivään, koska niin se mun 90-luvun kaunis glitterkalenterikin jatkui. Se joka oli niin kaunis, etten minään vuonna hennonut avata sen luukkuja. Siellä se nökötti hyllyllä kauniina varmaan viitenä jouluna ja abivuonna ehkä ihan koko vuodenkin.
Mun bravuuri on kermainen lohikeitto. Mä oon tehnyt sitä jo vuosia itsenäisyyspäivisin ja tänä vuonna myös siskontytön synttäreillä ja työpaikan pikkujouluissa. Ja ehkä joskus keväälläkin, en muista tarkkaan. Sopan keittämistä varten mulla on kymmenen litran kattila. Ohjeen mä oon saanut Hakaniemen hallin Töölön kalasta, kun kerran vuosia sitten ajattelin, että kalakeittohan ois hyvä tarjottava juhliin (olin vastikään käynyt vanhempieni oululaisten ystävien luona ja siellä oli tarjolla järkyttävän hyvää kalakeittoa). Ajoittain vähän tuunaan reseptiä ja koska se on todella yksinkertainen, tulee keitosta aina hyvää. Lohikeitto toimii niin, että se on sitä parempaa, mitä enemmän sitä tekee ja sitä ei haittaa yhden yön lepäily kylmässä vaan sekin vain parantaa. Lohikeittoon en ole ikinä käyttänyt pakastekalaa (miten kaunis aasinsilta eiliseen!) vaan teen sen tuoreesta lohesta. Lohen ostan hallista, koska sieltä saa ongelmitta lohensa ammattimaisesti kuutioituna. En ole myöskään koskaan käyttänyt ruokakermaa vaan vispikermaa (joko luomu tai laktoositon). Lohikeiton kanssa pitää tarjota saaristolaisleipää. Itse en sitä ole lähtenyt leipomaan vaan käytän mielelläni Maalahden limppua, joka on erinomaisen hyvää. Ainoa makea leipä, joka mulle maistuu.
Nonni, nyt tää kalenteri loppui tähän. Mun pitää lähteä neljän tunnin päästä töihin. Joulu ehti vasta alkaa ja nyt se jo loppuu. Hädin tuskin jälkeisetkään syntyneet. No, ei ne synttäritkään olleet jouluna joten so what. Morientes!
No comments:
Post a Comment