Saturday, December 24, 2011

Kahdeskymmenesneljäs luukku: Bang!

Jouluaatto tuo tullessaan meillä viime aikoina pelatuimman pelin. Käytännössä katsoen kaikissa peli-illoissa Bang! otetaan esille ja usein sitä on pelattu myös muuten kuin peli-illoissa.

Bangin (mä luovun huutomerkeistä nyt, koska Bang!in näyttää typerältä) parhaita puolia on vahva, kantava teema ja tietty hassuus, joka pelissä sisäisesti on. Kyseessä on korttipeli. Peli sijoittuu villiin länteen, jossa sheriffi yrittää apulaisineen kitkeä lainsuojattomat kaupungistaan ja lainsuojattomat puolestaan päästä eroon sheriffistä. Ajoittain kaupungissa oleilee myös luopio, joka haluaa tappaa kaikki. Jokaiselle jaetaan pelin aluksi roolikortti (sheriffi, apulaissheriffi, lainsuojaton tai luopio). Sheriffin rooli on julkinen, muut ovat salaisia. Lisäksi jokaisella pelaajalla on erillisen kortin määräämä henkilöllisyys ja erityiskyky. Kullakin pelaajalla on henkilöllisyyden määrittämä määrä elinvoimapisteitä, joita menettää joutumalla luodin tielle ja saa takaisin juomalla olusia. Vuorollaan kukin saa nostaa kortteja ja pelata kortteja. Osa korteista on hyökkäämistä (esim. ampumista), osa puolustautumista (esim. ohi meni) ja osa varustautumista varten. Monet korteista hyödyttävät itseä, osa myös muita ja osa on vain vahingollisia muille. Pelissä on siis tarkoitus tappaa vastustaja (lainsuojattomat yrittävät tappaa sheriffin, sheriffi lainsuojattomat sekä luopion ja luopio olla viimeisenä yksinään hengissä) ja peli loppuu, kun a) sheriffi kuolee (lainsuojattomat voittavat), b) lainsuojattomat sekä luopio kuolevat (sheriffi+apulaissheriffi voittavat) tai c) kaikki muut paitsi luopio kuolevat (luopio voittaa).

Pelin sisäinen hassuus on rajatonta. On aina yhtä hulvatonta aloittaa vuoro tuopillisella olutta ja sitten lähteä ammuskelemaan. Toinen ratkiriemukas temppu on teljetä kaveri putkaan, heittää sille dynamiittipötkö syliin ja ampua vielä perään. Sääntöjä voi pitää lapsellisina tai epähauskoina, mutta mulle ne toimivat. Peli on kivasti interaktiivinen, kaikki ovat koko ajan mukana eikä peli käy tylsäksi hetkeksikään (paitsi jos itse kuolee ja muut jatkavat kovinkin pitkään).

Oikeastaan on kummallista, että me ollaan pelattu Bangia niinkin paljon, siihen nimittäin tarvitaan vähintään neljä pelaajaa. Peruspeli taipuu 4-7 pelaajalle, lisäosa tuo vielä kahdeksannenkin pelaajan. Peliaika on BoardGameGeekin mukaan puoli tuntia, mikä kuulostaa myös mun mielestä uskottavalta. Tää vie niin mukanaan, että aikaa en oo koskaan miettinyt. Joskus nopeat Bangit ehtii varmaan vartissa ja toisinaan mennee pidempäänkin.

Bang! on hauskin peli, joka mulla on ja siksi se ansaitseekin jouluaattoluukun kunnian. Mutta koska tätä kirjoittaessani tajusin, että yksi varsin oleellinen peli on jotenkin jäänyt mainitsematta, niin tulee vielä bonusluukku! Pyrin julkaisemaan bonusluukun joulupäivän aamuna, mutta mikäli olen tajutonna kivusta / lääkkeistä, voi se vähän myöhästyä (tai jos unohdan). Toivon kärsivällisyyttä. Hyvää joulua!

Sheriffillä on pullat hyvin uunissa, kun on viileä olunen kädessä

1 comment:

Anonymous said...

Bang on kyl niin hyvä! Parasta on kun saa volcanicin ja voi ammuskella kuin puliukko helvetissä!