Mä en tykkää pyttipannusta. Sen nimi on typerä ja siinä on perunaa sekä makkaraa enkä mä suuremmin välitä kummastakaan. Voi tietty olla niinkin, etten mä tykkää pyttipannusta, koska se ei oo cool. Se on tosi 70-lukulaista. Sitä vastoin kiinalainen spydäri oli 90-luvulla cool. Koska mä en oo, mä löysin paistetun riisin vasta tällä vuosituhannella. En muuten ole ylipäänsä käynyt kiinalaisessa ravintolassa 1900-luvulla.
Nomutsiis kiinalaisen ravintolan pyttipannu. Todennäköisesti kukaan ei Kiinassa syö ikinä mitään vastaavaa, mut mä oon länkkäri ja mä tykkään. Parasta siinä on kananmuna. Muuten mä en oikeestaan syö munaa an sich, mutta tässä se on niin pieninä palasina, että se ei oo häiritsevän munaisaa. Sit siinä on riisiä ja herneitä ja sipulia. Siihenhän voi laittaa mitä tahansa! No perunaa tai makkaraa mä en laittaisi, mut melkein mitä muuta tahansa siis. Maustaminen on tärkeintä, pitää olla soijakastiketta ja seesamiöljyä ja ehkä kalakastiketta (vaikka se haisee kamalalta), mielellään myös chiliä ja pippuria. Ja niin helppoa! Ihan niinku pyttipannu. Täytyykin taas tehdä paistettua riisiä jonain keskiviikkona.
1 comment:
Parasta paistetussa liisissä on sen ääntämys: paistetuu LIIsii. Toinen suosikki on fliteelatuu banani ja jäätelö
Post a Comment