Espoo-joulukalenteri 1: Matinkylä

Nonni, nyt lähdetään Espooseen! Juuri kuluvalla viikolla lempeästi naljailin espoolaisille siitä, kuinka vähän he maamme pääkaupunkia tuntevat: joka ikiinen Helsingissä joskus piipahtanut japanilainen on käynyt Sibelius-monumentilla, mutta espoolaisista ehkä joka viides. Vantaalaisena mä voin tietty rehvastella, että neljännellä meiltä lähdettiin luokkaretkelle Helsinkiin, joten todellakin on Sibelius-monumentti nähty. Mutta tietysti on malka omassakin silmässä - moniko helsinkiläinen tuntee Espoon kolkkia? Enää ei tartte häpeillä - kato ny tutustutaan. 

Espoosta tulee monille ehkä ekana mieleen TKK, joka on nykyään nimeltään jotain muuta, Nokian pääkonttori, joka on nykyään nimeltään jotain muuta ja Leppävaaran Maxi, jos on ihan homeros. Mulle tulee mieleen kaupunki, jossa kaikki tai ainakin melkein kaikki paikat on yhdyssanoja. Tietysti monessa muussakin kaupungissa monet kaupunginosat on yhdyssanoja, mutta harvassa paikassa niin uskollisesti kuin Espoossa. No onhan sielläkin Tapiola ja Olari, mut mitä muita? Öö Espoon keskus, joka on todella urposti nimetty paikka ja hei Suna, joka oli mun naapuriluokkalainen ala-asteella ja takaperin latinankielinen sana.

Koska metrokin myöhästyi suunnitelmistaan viedä Lettipitko kotiinsa Matinkylään, alkaa myös myöhästynyt Kamelin joulutaival Matinkylästä. Vielä yläasteella mulla ei ollut minkäänlaisia kokemuksia Espoosta (paitsi ajoittaiset kauppareissut siellä Maxissa), mut lukiossa mun maailma aukesi, koska meidän lukiossa oli paljon espoolaisia. Silloin kuulin teinin ehdottomuudella kerrottuja tarkkoja luonnehdintoja Espoon paikoista. Ehkä eka niistä oli, että Matinkylä on ihan slummi, mut Olari siinä vieressä on ihan kiva. Tämän kertoi eräs olarilainen. Mulla ei ollut syytä epäillä vertaiseni sanoja, joten en ottanut hyppysellistä suolaa tämän arvion kanssa. Niinpä en uskaltanut mennä Matinkylään ennen kuin Lettipitko muutti sinne ja vei mun kummilapsen mukanaan. Nykyluonnehdintani olisi,  että Matinkylä ei ehkä ole ihan kaikkein siloitelluin Espoon kaupunginosa, mutta ei se kokonaan nyt ihan änkyräslummiakaan ole. Sen pohjoisosaa on viime vuosina tuunattu ihan kunnolla ja se alkaa olla just sellainen mauton ja muovinen, siisti alue kuin kaupunkisuunnittelijoiden haaveunissa toivottiinkin. Siellä on iso ostoskeskus ja jopa loungellinen elokuvateatteri (jonne Handyman vie mut alkavana viikonloppuna kahteen kertaan!) ja sinne tulee tietty metro. Ihan jees. Etelämmästä löytää sit vähän rouheampaa särmää. Niinku vanhan ostarin, josta ohessa muutama tunnelmapala. Ai niin ja sit idässä on jäähalli. Paljon muuta en keksi.

Ostariin kuuluu kolme rakennusta. Kahdesta niissä on ravintola, toisessa näistä myös Alepa ja kolmannessa ehkä kiinteistöhuolto tms.

Ostarille johtavien portaiden seinät ovat iloisen väriset

Ostari on kulmakunnan sydän - unisena sunnuntaiaamuna ainoat ihmiset löytyivät ostarilta matkalla Alepaan