Noin fiilispohjalta sanoisin, että yleisin TT-tutkimus on pää. Aikuisten aivoja kun ei pystytä ilman leiketutkimusta tutkimaan (vauvoilla aivoja voidaan tutkia ultraäänellä aukileen kautta). TT on tosi hyvä akuuteissa jutuissa, etenkin vammoissa. Magneetti on herkempi ja tarkempi monissa asioissa, mutta etenkin päivystystilanteessa TT:llä on monia etuja magneettiin nähden. Ensinnäkin se on tosi paljon nopeampi. Potilas on in and out TT-huoneesta viidessä minuutissa ja itse kuvaus kestää muutaman sekunnin, kun magneetissa pitää pysyä paikallaan puolisen tuntia.
Vartalon TT:ssä on helposti 1000 kuvaa kaikkine eri suuntineen (se siis kuvataan leikepakkana ja hoitaja tekee tästä raakadatasta eri suuntaiset reformaatit, esim. siis "edestä" tai "sivulta"), pää on sen verran kompaktimpi laitos, että kaikkiaan joku 60-80 kuvaa riittää. Näin ollen pää on huomattavasti nopeampi katsoa ja lausua kuin vartalo. Yleensä pää kuvataan ilman varjoainetta, mutta varjoaineellakin on mahdollista kuvata etenkin, jos epäillään syövän etäpesäkkeitä. Toisin kuin vartalossa, kuvataan pää aina myös ilman varjoainetta, jotta voidaan etsiä muutoksia.
Viime viikolla lehdessä kerrottiin, että Meilahden sairaalassa on maailman tehokkain aivoinfarktin hoitoketju. Jee mekin ollaan osa sitä! Kun aivoinfarktiepäily tulee sairaalaan, viedään hänet päivystyspoliklinikalla suoraan TT-huoneeseen. Neurologi tutkii hänet siellä. Saman tien hälytetään myös radiologi. Kun tutkimus on valmis (muutama minuutti), kuvataan pää ja radiologi katsoo heti, onko siellä estettä liuotushoidolle (käytännössä verenvuotoa). Jos vuotoa ei löydy ja liuotushoidon kriteerit täyttyvät, voidaan liuotushoito aloittaa jo TT-pöydällä. TT:llä ei käytännössä aivan tuoretta aivoinfarktia voi nähdä, ensimmäiset merkit nähdään muutaman tunnin kuluttua oireiden alusta, mutta hoito pitää aloittaa jo ennen sitä. Magneettitutkimuksessa nähdään aivoinfarktimuutoksia jo hyvin varhain, muutaman minuutin kuluttua oireista, mutta magneettitutkimus ei ym. syistä sovellu akuutisti sairaalle aivoinfarktiepäilypotilaalle. Epäselvissä tapauksissa tehdään perfuusiotutkimus, jossa seurataan varjoaineen kulkua aivoissa (infarktialueella veri virtaa hitaammin) ja joskus neurologi haluaa meidän tutkivan myös kaulaverisuonet TT:llä.
Toinen hyvin yleinen syy ottaa aivojen TT-tutkimus päivystysaikaan on vamma. Töölössä saa lausua ympäri Uuttamaata ja Kymeä otettuja päänkolauttajia yöt läpeensä. Toisaalta tutkimus on hyvä ja vaivaton ja vaikka siitä tuleekin melko lailla säteilyä, on se useassa tapauksessa pienempi paha kuin aivoverenvuodon riski. Toki joskus toivoisi, että jos lähete on "kolautti päänsä ovenkarmiin, ei kaatumista tai muistinmenetystä", ei ihan välttämättä tarvitsisi sädettää. Kun kello on 3:30, oon mäkin todennäköisesti matkalla ppkl:lle kolauttanut pääni johonkin.
3 comments:
Koska tässä sarjassa esitellään kikkelin tt, joka kuvataan kohtuullisen pienellä putkella?
Kikkeliä ei valitettavasti kuvata TT:llä.
Kjäh kjäh
Post a Comment