7: nenän sivuonteloiden natiiviröntgen

Mä muistan, kuinka lääkiksessä kolmantena vuonna puhuttiin infektioista ja luennoitsija oli kirjoittanut kalvolle (piirtoheitin!), että infektioselvittelyissä otetaan labroja, thx, vatsan uä ja NSO. Mä en ollut ikinä kuullut nso-lyhennettä enkä lainkaan keksinyt, mitä se voisi tarkoittaa. Jouduin ihan viittaamaan ja kysymään. Nenän SivuOnteloiden röntgen. Kummallinen lyhenne, yleensä kun lääketieteessä kaikki lyhenteet tuppaavat tulemaan latinasta.

Nenän sivuonteloita ovat poskiontelot (lääkärikielessä maksillaarisinukset), otsaontelot (frontaalisinukset), kitaontelot (sfenoidaalisinukset) ja seulalokerot (etmoidaalilokerot). Poskiontelot sijaitsevat poskilla nenän molemmin puolin, otsaontelot kulmakarvatasosta ylöspäin otsalla, kitaontelot nielun takaseinämän takana ja seulalokerot nenän takaosassa silmäkuoppien välissä. Kaikki ovat parillisia eli niitä on molemmin puolin, mutta ne eivät välttämättä ole symmetriset, kuten ei ihminen muutenkaan. Niiden tarkoituksena on tuottaa limaa nenän kosteutukseen ja antaa äänelle kaikupohjaa. Ne myös keventävät pään painoa ohentamalla luuta. Onteloita verhoaa limakalvo ja niistä on yhteys nenäkäytäviin, jonne limakalvon muodostama lima kulkeutuu.

Limakalvojen tulehtuessa esim. flunssassa liman eritys lisääntyy ja huonolla tuurilla nämä käytävät menevät tukkoon. Silloin limaa saattaa kertyä onteloon. Nuhapotilaalla seulalokerostot ovat käytännössä aina täynnä limaa - ääni honottaa ja saattaa olla päänsärkyä. Sivuontelotulehduksessa (sinuiitti) onteloon kertynyt lima on märkäistä eli siinä on liman seassa bakteereja ja niitä tuhoavia valkosoluja. Märkäinen sivuontelotulehdus vaatii kehittyäkseen vähintään 10 päivää eli aivan flunssan alkupäivinä poskilla tuntuva kipu ja paine eivät parane antibiootilla. Tyypillisesti sinuiittipotilaan flunssaoireet ovat saattaneet jo hiukan hellittää ja sitten lähteneet taas pahentumaan, poskilla on kipua, päätä särkee ja kuumekin nousee. Siinä tapauksessa tilanne tulkitaan sinuiitiksi ja hoidetaan antibiootilla.

Käypä hoito -suosituksessa nso-kuvausta suositellaan niille, joilla on toistuvia sivuontelotulehduksia, poikkeuksellisen voimakkaat oireet tai joilla epäillään tulehduksen komplisoitumista. Yleisimmin otetaan ns. kuutamokuva. Kuutamokuvassa potilaan suu on auki ja nenä ja leuka tasoa vasten ja säteet tulevat suoraan takaa. Tällöin poskiontelot näkyvät parhaiten, mutta myös otsaontelot näkyvät yleensä hyvin ja kitaonteloihinkin voidaan nähdä. Jos ontelossa näkyy vaakapinta, on kyseessä sinuiitti.

Normaali kuutamokuva

Oikealla (kuvassa vasemmalla) poskiontelotulehdus

Joissain tapauksissa otetaan myös etuprojektio, jossa otsa ja nenä ovat kiinni levyssä sekä suora sivuprojektio. Näistä nähdään kaikki ontelot, mutta toki sädeannos lisääntyy eikä silti päästä arvioimaan, onko jokin käytävä tukossa tai onko esim. polyyppitautia. Sitä varten voidaan sivuontelot kuvata myös TT:llä, jonka sädeannos on itse asiassa tässä kysymyksenasettelussa melko pieni, vain pikkuisen suurempi kuin kolmella nso-projektiolla.