Joulukale 14: helluntai

Helluntai on monelle perusluterilaiselle aika tuntematon käsite. Se on yksi niistä loppukevään sunnuntaista, jolloin kauppa ei ole auki. Sen sijaan etenkin katolilaisille se on kova juttu ja myös vähän syvemmille protestanteille. Etelä-Saksassa se on isompi kuin pääsiäinen. Maanantaikin on pyhäpäivä. Totta kai pääsiäinenkin on tärkeä juhla, mutta loppiaisena on esim. koulusta kahden viikon loma, joten koululaisten vanhemmat riitelevät töissä, kuka saa olla lomalla. Tai mun Saksan työpaikassa asiasta ei riidelty, koska lomalla sai olla aina se, joka teki lomalistan sekä se, joka ehti ekana ilmoittaa olevansa lomalla. Mitään yhteistä sopimista tai kiertosysteemiä ei ollut luotu. Lomalistan tekijä oli tyytyväinen tilanteeseen, muut ahdistuneita. Tätä on nyt sopiva aika muistella, kun nykyisen työpaikan huippupomo on jo viime viikolla käskenyt kaikkien miettiä jo jouluna ensi kesän lomatoiveita. Ne käsitellään yhdessä viikolla 6, jolloin ne päätetään lopullisesti oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa noudattaen. Tällä kertaa mä todella otan tän vakavasti. Olin näet ymmärtänyt väärin, millä viikolla pääsiäislomat lokakuussa sovittiin ja väärään hetkeen sattuneen New Yorkin matkan vuoksi paahdan nyt lokakuusta kesälomaan (toivon kolmea viikkoa heinä-elokuun taitteessa) yhdellä vapaapäivällä kuussa, kun toivomani lomaviikko jäi saamatta. Jaksaa jaksaa!