Roskaaminen on kallista, saksalainen euroistaan tarkka. Valtaosa kotitalouksien jätteistä on pakkauksia (gelber Sack), pahvia ja biojätettä. Biojätteen keräys on maksullista, joten melkein kaikki omakotitaloasukit hoitavat biojätteensä kompostissaan. Kun meillä alkoi ekoroskis täyttyä, kysyttiin vuokraisännältä, minne sen voisi viedä eikä se tiennyt, kun sillä oli komposti. Onneksi jäteasiat saatiin pian selvitettyä, koska kyllähän se alkaa tuaksahteleen. Saksalaisilla on siivo biojäteastia siinä kuin suomalaisillakin. Yleensä jokaisella kotitaloudella on oma sirutettu astiansa ja Abfallkalenderin kertomana päivänä se kärrätään kadulle. Meidän ryhmärakentamiskohdetalossa oli sentään yhteinen astia, jonka kärräsi kadulle joko ihana ja hotti rouva Späth tai Handyman. Ja illalla kärräsi vielä takaisinkin. Kesäisin biojäteastia tyhjennetään viikottain, muuten kahden viikon välein.
Mä oon aiemmin tyhmänä luullut, että vuoden paras päivä on syntymäpäivä. Niin lapsellista! Kyllähän vuoden paras päivä on Sperrmüll-päivä! Ja se on vieläpä kahdesti vuodessa! Silloin saa kadulle kantaa kaikki kookkaat ja hankalan muotoiset roinat, jotka sitten tavoitetyöllistetty kerää konttiin. Ja ihan ilmaiseksi! Muuten sohvat ym. kookkaat roskat pitää itse kuljettaa Düßlingenissä sijaitsevaan kierrätyskeskukseen. Senkin saa kaksi kertaa vuodessa tehdä ilmaiseksi, kunhan on tajunnut ottaa Abfallkalenderin välissä olevan Sperrmüll-kortin täytettynä mukaan. Kun oli Sperrmüll-päivä, kaikki kadulla tapaamamme ihmiset muistuttivat meitä Sperrmüll-päivästä. Saksalaiset olivat onnellisia, pääsivät roinastaan eroon ilmaiseksi. Ja periaatteessa siis Sperrmüll on maksullista.
Sitten on maksullista ongelmajätettä, mutta siitä mä en tiedä mitään.
Kaikki muu on sekajätettä. Sitä kertyy todella vähän. Lähinnä tulee mieleen pöly, käytetty tiski- ja hammasharja, rikkinäiset sukat ja kissanhiekka. Se on mahdottoman kallista. Onneksi sekin hoitui yhteispöntöllä, ettei tarvinnut jokaisen viedä omaa pönttöään ulos. Koska se on niin kallista ja toisaalta erittäin ikävä asia, voi saksalainen säästää ilmoittamalla, että sitä ei tarvitse noutaa kuin esim. neljä kertaa vuodessa säännönmukaisen kahden viikon välein -aikataulun mukaan. Sillä lailla ne säästää.
No comments:
Post a Comment