Saksan TV-maksu muistuttaa Suomen TV-maksua siinä mielessä, että sille on yhdentekevää, onko maksajalla televisiota vai ei. Jonkinlainen yleinen mediamaksu siis. Toisaalta se maksetaan talous- ei henkilökohtaisesti. Siitä saa vapautuksen vain, jos saa sosiaalitukea (Hartz IV), jota ainakin maahanmuuttajan on miltei mahdoton saada.
Kolmisen viikkoa muuton jälkeen tuli postissa kohtelias kirje (nro 1), jossa todettiin, että lienette muuttanut tähän asuntoon ja nyt saatte päättää, ilmoittaudutteko mediamaksun (parikymppiä kuussa) maksajiksi palautuskuoressa vai internetissä. Tyhmänä ajattelin, että internet-ilmoitus olisi yksinkertainen. Nettilomake oli toimiva: siinä kysyttiin mm. osoitetta (jonka ne kyl jo tiesi) ja sitä, haluanko maksaa mediamaksun neljännesvuosittain, puolivuosittain vai kerran vuodessa ja maksanko kiltisti pankissa tädille vai haluanko kenties (paholaisen) suoraveloituksen. Vastasin (väärin) että kerran vuodessa ja suoraveloituksella. Seuraavalla viikolla tuli kirje (nro 2), jossa todettiin jonkun ilmoittaneen mediamaksun netissä, ilmoitapa heti jos et ollut sinä. En ilmoittanut. Seuraavalla viikolla tuli kirje (nro 3), jossa todettiin minun tehneen ilmoituksen mediamaksusta internetissä ja kiitos siitä. Tiedottivat vielä, että pian saapuisi kirje, jossa voin tehdä suoraveloitusvaltuutuksen, jos edelleen haluan sen tehdä. Tosiaan, muutaman päivän päästä tämä kirje (nro 4, jos joku vielä laskee) tuli. Siinä todettiin, että olen internetissä ilmoittanut haluavani maksaa summan kerran vuodessa ja suoraveloituksella. Kirjoitapa tähän vielä kertaalleen käsin se tilinumerosi, jonka jo netissä ilmoitit, allekirjoita paperi ja lähetä se takaisin. Seuraavalla viikolla tuli kirje (nro 5), jossa kiitettiin mediamaksun maksajien joukkoon liittymisestä ja kerrottiin, että olet nyt sitoutunut maksamaan summan vuosittain suoraveloituksella ja jos tähän olisi huomautettavaa, voi huomautuksen tehdä internetissä (as if) tai tällä palautuskuorella. Jo kolmannen kirjeen aikaan mulla oli fiilis, että joku rundfunkviranomainen on Suomi-intoilija ja kolkuttaa ovea ihan justiinsa toiveenaan kupponen kuumaa Saludo-kahvia. Viidennen kirjeen jälkeen mä en enää nukkuessani uskaltanut sulkea molempia silmiä.
No comments:
Post a Comment