Espoo-joulukalenteri 24: Uusmäki

Niin siinä kävi, että aattona luukusta löytyy Uusmäki. Tämä ehkä siksi, että siellä (toivottavasti) syntyy maailmaan uusi pieni sukulainen (toivottavasti) Jeesuksen kuoleman aikoihin. Toinen vaihtoehto olisi ollut Jorvi, jossa huomennakin syntyy paljon uusia vauvoja, mutta kun Jorvista ei oikein muuta sanottavaa ole, niin otetaan sit Uusmäki.

Mä oon käynyt Uusmäessäkin ekaa kertaa lukioaikoina, koska joku asui siellä. Siellä oli 70-luvun tunnelmaisia matalia omakotitaloja keltaisine lasitiilineen ja ruskeine ovenpielineen. Kaikkien pihoilla oli omenapuita ja keinu ja kadut olivat päällystämättömiä. Uusmäkikin on saanut olla suojassa gentrifikaatiolta pitkään, kunnes nyt sen metsiköitä on ruvettu raivaamaan 2010-luvun taloja varten. Omakotitaloja vieri vieressä niin, että kaikilla on oma pieni piha ja taloissakin nykyään jo toinenkin kerros. Talot ovat valkoista tiiltä tai mustaksi petsattua puuta. Melkein kaikissa on parketit, vain osassa laattalattiat ja laatat ovat valtavia toisin kuin naapureissaan, joissa lattiamateriaalina suosittiin aikanaan muovimattoa ja pientä ruskeaa 10 x 10 cm:n kokoista laattaa. Voi niitä aikoja. Toki joku saattaa olla remontoinut vanhaan helmeen modernit mukavuudet, mutta toivottavasti ruskeista laatoista ei ole luovuttu. Uusien talojen pihoilla on nurmikkoa ja pieniä hentoja taimia, joista ehkä 22 vuoden kuluttua saadaan omenapiirakka.

Uusmäki sijaitsee hyvin lähellä sitä paikkaa, jossa Espoo, Vantaa ja Helsinki kohtaavat toisensa. Tämä onkin Uusmäessä selviö: kaupat ovat Helsingin puolella ja metsikön takana on Vantaa. Mun tuntemat uusmäkeläiset kokevat itsensä voimakkaasti espoolaisiksi. Ehkä voimakkaammin kuin mun missään muualla Espoossa asuvat kaverit. Ehkä se viereinen Vantaa pelottaa. Ei kannata. Vantaa on ystävä.

Nyt on päästy niin syvälle Espooseen, että ollaan jo Vantaalla. Tähän lienee syytä lopettaa. Iloista joulua kaikille!