Puli-puli

Uimastadion aukesi tänään klo 6:30. Mä en halunnut änkeä sinne heti alkuryysikseen, joten tulin paikalle vasta 6:37. Silloinkin jono jatkui ulos melkein kioskille saakka, mutta mä menin erityisuimakortteineni röyhkeästi suoraan jonon ohitse. Jälleen mahtava hyöty vammasta. Toki herääminen oli aavistuksen ikävää (aurinko auttoi), mutta uiminen oli mahtavaa. Jo 1,5 km:n alkukävely piristi, mutta vesijuoksu aamuauringossa hurjaa vauhtia virkisti vielä paremmin. En halunnut myöhästyä töistä liikaa, joten uskalsin uida vain 25 min, mutta huomenna menen paikalle jo aiemmin ja uskallan myöhästyä paremmin. Mä oon koukussa! Edes perjantaiksi luvattu sadepäivä ei masenna, oikeastaan päinvastoin (tulee vihreää! Stadikalla on rauhaista!). Hieman ärsyttää se, että kasi on tupaten täynnä matkustajia siinä kahdeksan jälkeen, mutta senkin voi korjata menemällä pyörällä. Pyöräily on kuitenkin siitä hankalaa, että mä en tykkää kypärätukasta. Oma vika.

Edellisen postauksen jälkeen mä oon kuullut useiden lukijoiden olevan mun kanssa samaa mieltä Yuzu Booster -limsan herkullisuudesta. Se maistuu siltä miltä sitruunan toivoisi maistuvan. Valitettavasti sitä on saatavana vain rajoitetun ajan. Toinen hyvä (ei ehkä niin hyvä) kesäuutuus on Fazer Salmiakki -jäätelö. Se on ehkä jopa vähän parempaa kuin viime vuoden suosikki Puck-lakritsijäätelö. Se on myös hieman pienempi, mikä on mukavaa, koska mun mielestä kaikki jäätelötuutit ja miltei kaikki jäätelöpuikot on liian isoja (Eskimo ja Muru-Eskimo on hyvän kokoisia). Fazer Salmiakki meni suoraan mun annosjäätelöiden top kolmoseen Muru-Eskimon ja Daim-tuutin seuraksi. Ihan hyvä kesäuutuus, mut ei lähelläkään Yuzu Booster Lightiä. Sen nimikään ei oo yhtä hauska kuin Yuzu Booster.

Lomakuvakisan voitto meni tällä kertaa Team Puotila/Kulosaareen. Onnea sinne! Olivat ehdottomasti eniten kehittyneet ja lisäksi kuvat olivat kunnon lomakuvia useilta eri lomilta (vrt. meidän kuvat, jotka oli samoja kuvia samasta Berliinistä kuten aina). Mun ruoaksi tekemä lohisoppa vaikutti maistuvan ja sen oheen löydetyt Saaristolaisnapit osoittautui tosi hyviksi. Vegeruoaksi tehty herkkusienipinaattisoosikin oli aikalaiskuvausten perusteella kelvollista.

Elämyskameli suosittelee

Uimastadion aamulla, päivällä ja/tai illalla

Kiertolainen

Mä oon ollut viimeksi omalla kustannuspaikallani vaalien jälkeisenä päivänä. Sen jälkeen mä oon ollut lainassa ympäri Helsinkiä. Ylihuomenna mä pääsen takaisin omaan työpaikkaani tekemään omia töitäni. On jo ikävä.

Kesän limsauutuudet on saapuneet kauppoihin. Tää suretti alkuun Handymania kovasti, koska uusien uutuuksien myötä sen lempparilimsa Pitahaya Light vedettiin markkinoilta. Nyt meillä on kuitenkin jo iloisempi tunnelma, koska uutuus Jaffa Yuzu Booster Light on osoittautunut kerrassaan herkulliseksi limsaksi. Poikkeuksellisesti se myös maistuu sekä mulle että Handymanille. Normaalistihan meidän maku kaikessa muussa paitsi matkakohteissa on aika lailla vastakkainen.

Tänään järjestetään jälleen Lomakuvakisa. Koska voitto lankesi viime kerralla meille (hurraa!), on tänään meidän vuoro järjestää bileet. Lomakuvakisa on joka kerta valtavan jännittävä ja hurmaavan hauska tilaisuus. Mua ei ehkä niinkään kiinnosta ne itse kuvat vaan mielettömät multimediakollaasit, kaverit sekä rehti kilpailutunnelma. Mä lämmittelin tunnelmaa katselemalla vanhoja entryjä ja tuli kova ikävä kesää. Onneksi sekin tulee just.

Kesän alkamisen varmin merkki on Uimastadionin aukeaminen. Ylihuomisesta klo 6:30:sta sinne pääsee taas uimaan neljän kuukauden ajan. Mä aattelin mennä heti ylihuomenna ennen seitsemää uimaan, vaikka näin tehden myöhästynkin töistä. Seuraava uimakerta on varattu heti samalle iltapäivälle, jolloin Geekin tulee mukaan. Mä oon valmistautunut hankkimalla 50 sentin kolikoita ja ostamalla pieniä muotovaahto- ja hiuslakkapulloja. Menin tänään Kampin Hairlekiiniin, jossa mua noin 12 vuotta nuorempi myyjätär kyseli, tarvitsenko apua. Tunsin olevani väärässä paikassa, kun pyysin "mitä tahansa muotovaahtoa kunhan sitä saa pienessä pakkauksessa". Kaikki muut jonossa halusivat just sitä tiettyä merkkiä, mulle tärkeintä on, että pullo mahtuu uimakassiin.

Elämyskameli suosittelee
Jaffa Yuzu Booster Light

Mun mäki

Mä tykkäsin Linnanmäestä lapsena, koska siellä oli jännää. Sitten kun mä en ollut enää lapsi, niin se ei ollut ihan niin cool. Nyt mä oon palannut nostalgisiin tunnelmiin, kun pari vuotta sitten muutettiin Linnanmäen naapuriin. Nyt mä oon ihan fiiliksissä Linnanmäestä! Siellä voi käydä kävelyllä ja katsella korkealta kaupungin kattoja. On hauskaa katsella hurvittelua ja iloisia ihmisiä ja on ennen kaikkea hurjaa ja jännää mennä Derbyyn! Derbyssä vieritetään palloja erivärisiin reikiin ja sitten oma hevonen juoksee. Se on niin jännää! Ei pysty yhtään seuraamaan, kuinka omalla hevosella menee, kun jännittää niin kovasti. Nyt kun mä pääsen ilmaiseksi uimaan, mä voisin ehkä käydä Derbyssä kerran viikossa.

Mä oon tyytyväinen siitä, että perussuomalaiset ilmoitti hallitustunnustelijalle, että ne vastustaa Portugalin ja kaikkien muidenkin auttamista. Siis mä oon eri linjoilla perussuomalaisten kanssa tässä asiassa, mutta mua alkoi huolestuttaa Soinin kommentti siitä, että on mahdollista, että Portugalin etu on Suomen etu. Moni ihminen äänesti perussuomalaisia oletettavasti siitä syystä, että ne vastusti Portugalin apupakettia ja ne ois todennäköisesti pettyneet ikihyviksi, jos jo kaksi viikkoa vaalien jälkeen Soini alkaa hymistellä EU:lle. Niin monet vaalilupaukset ne ja kaikki muutkin joutuu vielä pettämään, että mun mielestä pettämisen ei tarvii alkaa vielä tässä vaiheessa.

Elämyskameli suosittelee
Linnanmäki

Munksonit

Handyman järjesti eilen munkki-illan. Me ei olla koskaan ennen tehty munkkeja, mä oon kerran nähnyt Homiksen niitä tekevän ja saanut lisäohjeita netistä, mutta muuten aihe oli varsin tuntematon. Handyman innostui munkkiajatuksesta niin paljon, että se teki litran munkkitaikinan ja niitä munkkeja tulikin kymmeniä. Vaikka syöjiä oli yhdeksän ja melkein kaikki vei niitä laatikoittain kotiinsakin, niin niitä jäi silti niin kauheasti, että niitä olisi ollut jäljellä vielä helatorstainakin. Ilta oli hauska, mutta pari asiaa opittiin:

1. Jos munkkeja haluaa vielä joskus tehdä itse, riittää puolen litran taikina hyvin suurellekin joukolle.
2. Lämpömittari oli hyvä.
3. Paistamista ei kannata antaa tehtäväksi sille, joka on juuri ollut kahden tunnin shopping frenzyssä, siitä ei tuu kuin paniikkitunnelma kaikille.
4. Munkkien täyttämiseen ei kannata käyttää hienoa saksalaista automaattitäytintä, koska siinä on liian iso täyttönokka. Kannattaa mieluummin ostaa pursotinpussiin metallinen ohut pitkä täyttöterä.
5. Kanelisokeroidut munkit omenatäytteellä ei oo huono yhdistelmä.
6. Jos täyttää munkin kuningatar-Piltillä, se maistuu kuningatar-Piltillä täytetyltä munkilta.
7. Sokeri kannattaa imuroida heti kun sen huomaa lattialla, vaikka kello olisikin jo yksitoista.
8. Menee varmaan ainakin 20 vuotta, että me tehdään munkkeja uudelleen. Munkinpaistoa varten maailmaan on laitettu Homis.
9. Mä tykkään enemmän pullista kuin munkeista. Pieni pyöreä pulla hillityllä voisilmällä on paras leivonnainen, mitä on keksitty. Siitä tulee hyvä mieli.
10. Kavereita on kiva saada kylään.

Koska pääsiäisestä päästiin ihan vasta, mä en oo ehtinyt juurikaan vielä vapputunnelmaan. Eiliset vieraat toi tänne kolme ilmapalloa, jotka yrittää vähän virittää jotain tunnelmaa. Mä aattelin pääseväni fiilikseen huomenna vapputorilla, mutta nyt googlailtuani pelkään, ettei mitään vapputoreja olekaan. Handymanilla oli toiveena löytää jostain vappuhurmokseen kuminen lisko tai käärme ja mistäs muusta niitä saisi kuin torilta?

Elämyskameli suosittelee

hyvän mielen pulla

Kesän keijukaiset

Mun mielestä on ihan mukavaa, että tuli lämmin sää. Erityisen hauskaa se on siksi, että lumikasat muuallakin kuin Maununnevan lumenkaatopaikalla on vielä osittain sulamatta ja se synnyttää muistoja. Mä nimittäin muistan ihan selvästi jonkun 1980-luvun lopun alkukesän, jolloin tuli hellekelit yhtäkkiä jo joskus toukokuussa. Me asuttiin silloin rivitalossa, jonka takapihalle paistoi koko päivän, joten sinne oli viritetty puhallettava uima-allas ja kaikki kesälelut ja siellä me sitten Pikkusiskon kanssa räiskyteltiin toistemme ja aurinkoa ottavan Äidin päälle vettä. Talon toisella puolella oli metsä ja talo varjosti sitä, joten siellä oli vielä lumikasoja, joiden päällä me sit uimapuvuissamme hypeltiin ja leikittiin kesän keijukaisia, joiden tarkoituksena oli sulattaa ne kasat. Nyt voisi leikkiä samaa leikkiä, jos uimastadion olisi auki ja/tai meillä olisi aurinkoinen takapiha.

Teinit ällistyttää mua koko ajan. Eilen mä muistin jälleen kesän ehdottoman huonon puolen, nimittäin ihmisten iloisuuden. Ratikassa teinit leikki kesää soittamalla kännykästä aika kovaan ääneen jotain nuorisomusiikkia, joka kävi vähän hermoon. Mulla tuli jo mieleen vastavoimana soittaa omasta puhelimestani esim. Pet Shop Boysiä tai Phil Collinsia, mutta Handymanin ilme sai mut toisiin aatoksiin. Mä en kuitenkaan vielä oo valmis keski-ikäiseksi. Teiniys ihmetytti mua eilen myös elokuvateatterissa, kun limsaständillä meidän edessä jonotti teinityttö, jonka asiana oli kysyä myyjältä, olisiko kenties teatterista löytynyt hänen vyötään, joka oli joutunut hukkaan. Eniten mua ihmetytti se, että vaikka ko. tytön vyötä ei valitettavasti lost and found boxissa ollutkaan, niin siellä oli kuitenkin joku toinen vyö. Miksi nää ihmiset ottaa vyön pois katsomossa?

Elämyskameli suosittelee
aikuistuminen

Korjaus

Mä ehdin jo tohkeilla sillä, että Ukko avataan viikon päästä. Ei sitä avatakaan. Lintsi kyllä aukeaa, mutta Ukkoa pidetään vakan alla vielä toukokuun 27. päivään saakka. Kuinka tylsää! Ei siis kannata mennä tölväämään Lintsille vielä vappuna Ukon perässä. Ei siihen vielä pääse.

Meidän pääsiäistavoitteena oli mennä Cafe Pirittaan aamupalalle joku päivä. Tänään oli se päivä. Piritta on nimennyt aamupalansa kunnianhimoisesti luxusaamiaiseksi eikä se ollut liioittelua. 15 euron hintaan kuului kahvi/tee, mehulasi (appelsiini/omena/karpalo), kahta erilaista lämmintä leipää, voisarvi, salaattia, tomaattia, kurkkua, hedelmäsalaatti (tuoretta ananasta, rypäleitä sekä hunaja- ja cantaloupemelonia), juustoa, kinkkua, meetvurstia, keitetty muna, marmeladia, voita sekä makea kahvileipä. 5 lisäeurolla olisi saanut pikkolopullon kuohuviiniä. Ruokamäärä oli mulle liian suuri mutta silti kannatti. Makea kahvileipä tosin vaikutti aika aneemiselta muuhun tarjoiluun nähden ja se jäikin maistamatta meiltä molemmilta. Mieluummin saisivat laittaa siihen vaikka rehellisen pullan. Oli varsin viehättävää istua terassilla kuunnellen lokkien kirkunaa ja naapuripöytien lasten huutelua aina kun juna meni ohitse eli kahden minuutin välein.

Viimeinen kommentti Water for Elephantsista, mä lupaan: mä siis kävin katsomassa sen leffan tänään. Reese Witherspoon oli tapansa mukaan ihana, samoin norsu, mutta mä en ymmärrä, miksi yhden ilmeen Robert Pattinson oli pitänyt ottaa mukaan. Eikö Reeselle muka löydy ihkumpaa vastanäyttelijää? Robertille on ilmeisesti joku joskus sanonut, että se on aika komee, jos sillä on kohtalokas ilme ja niinpä sillä on koko ajan semmoinen kolho katse ja puusta veistetty suu. Se sopi ehkä Harry Potteriin, jossa sen piti lähinnä kuolla, mutta tässä leffassa mun ois pitänyt uskoa, että Reesen kaltainen upea nainen ois innostunut moisesta yrmyilijästä. Mä ymmärrän, että ne esitti noin 23-vuotiaita, mutta millainen pönttöpää yhdistää 35-vuotiaan naisen ja 24-vuotiaan miehen? Pattinsonilla ei ollut mitään tsänssiä! Joko ois pitänyt löytää hyvin säilynyt miesnäyttelijä Witherspoonin pariksi teeskentelemään 23-vuotiasta tai sitten alle kolmekymppinen nainen Robertin pariksi. Käsikirjoitus oli kuitenkin hyvä ja varsin uskollinen kirjalle, lähinnä muutama ei-täysin-välttämätön henkilöhahmo oli dellattu ja joitain juonen mutkia oiottu, muuten mentiin aika lailla Gruenin mukaan. Ja sirkustemputhan oli tietty hienoja ja norsu ekstrasuloinen.

Ehdotus jollekin suomalaiselle elokuvaohjaajalle: ois tosi siistii, jos joku teistä tekisi jonkin mielenkiintoisen 70-luvun Helsinki-kuvauksen ja laittaisi Ympyrätalon takana olevat kiskat kuntoon vähäksi aikaa! Ne on niin siistit, ois ilo katsella niitä edes leffassa. Ei mulla muuta.

Elämyskameli suosittelee
luxuspääsiäinen

Ukko

Lintsin uusi Ukko-laite korskuu lähtökuopissa, viikon päästä se pääsee tositoimiin! Mä oon kovasti odottanut näkeväni sen harjoituskierroksia, mutta mä oon arvellut niiden testanneen sitä virka-aikaan, kun vielä en oo yhtään nähnyt. Me käytiin eilen tsekkaamassa Ukko lähietäisyydeltä (sehän sijaitsee Alppipuiston puoleisen portin vieressä vuoristoradan ja aidan välisessä minitilassa) ja vierestä katsottuna se on vielä paljon mühkeampi kuin ikkunasta. Se on todella huiman korkea. Todennäköisesti harjoituskierroksia ei ole vielä vedetty, koska istuimissa on vielä kuplamuovit päällä. Mua riemastuttaa Ukon alatason koristeet, jotka on sateenkaariteemaiset. Sopii hyvin uuteen Suomeen!

Pääsiäispyhät on liian pitkät. Monen monta päivää, jolloin ei oo mitään tekemistä. Pääsiäinen ei oo edes mitenkään erityisen perinteinen, lapsena me käytiin palmusunnuntaina virpomassa ja siinä se. Mämmi on pahaa eikä mikään muu ruoka erityisesti tunnu kuuluvan pääsiäiseen. Turhat pyhät. Alan kallistua eräiden kristittyjen mielipiteeseen siitä, että ateistit eivät saisi saada pitää Jeesuksen vapaapäiviä. Ois kiva keksiä omia vapaapäiviä - esim. mun mielestä omien ja puolison syntymäpäivien tulisi olla palkallisia vapaapäiviä ja niiden lisäksi tulisi saada valita yhtä monta random vapaapäivää kuin mitä kirkkokin määrää. Vappu kuuluisi tietysti ateisteille, mutta koska mä oon höveli, annan kristittyjen halutessaan viettää vappua. Mielelläni mä olisin töissä esim. pitkäperjantaina ja helatorstaina, koska ne on niin kuolleita päiviä.

Mä oon ollut sijoitettuna pari päivää eri sairaalaan kuin normaalisti. Tää epänormaali sairaala sijaitsee Meilahden sairaala-alueella ja siellä tehdään vain kiireellisiä radiologisia tutkimuksia sairaalassa oleville potilaille (vrt. normaalissa sairaalassa tehdään sairaalapotilaiden lisäksi myös terveyskeskuspotilaiden tutkimuksia). Työskentely tuntuu aika erilaiselta, koska melkein kaikilla potilailla on jotain kummallisia löydöksiä, kun normaalisti valtaosa on täysin normaaleja. Parin päivän aikana mä oon myös päässyt tekemään paljon normaalia enemmän erilaisia toimenpiteitä, mikä on aika jännää. Ne on jänniä siksi että mua jännittää aina kovasti kun mä joudun pistämään ihmiseen neuloja.

Mä sain luettua Water for Elephantsin loppuun, mikä onkin oivaa, koska mä oon menossa katsomaan siitä tehtyä leffaa huomenna. Kirja oli hyvä, mä tykkäsin erityisesti tarkasta kerronnasta ja värikkäistä kohtauksista. Ongelmana on nyt se, että mä en tiedä, mitä mä lukisin seuraavaksi. Eiköhän jotain löydy.

Elämyskameli suosittelee
Uusi Suomi

Vaalianalysaattori

Mä hävisin vaaleissa, mutta olen silti iloinen. Mun mielestä oli hienoa, että äänestysvilkkaus nousi ja että vaalit oli niin mielenkiintoiset. Eilinen YLE:n vaali-ilta oli varmasti vuoden jännittävin ja mukaansatempaavin TV-ohjelma, vaikka laskisi Top Gearitkin mukaan. Kiitän myös kanssani iltaa viettäneitä politiikan asiantuntijoita Handymania ja Långstrumpia syväluotaavista kommenteista, vaalikiertueesta ja Weeruskan vaali-illallisesta (valitettavasti salaatti oli nuivaa). Muutamia ajatuksia nousi mieleeni:

• Demokratia on vaihtoehdoista paras enkä mä tiennytkään, kuinka paljon mä demokratiaa arvostan.
• Vaalipiirijako on erittäin epäreilu pienille puolueille ja niiden äänestäjille. Esim. 2384 helsinkiläistä katsoi kristillisdemokraattisen ehdokkaan olevan just se oikee, mutta vertailuluku ei riittänyt viemään yhtään koodeeläistä eduskuntaan, joten kaikki nämä äänet menivät oikeastaan hukkaan. Mikäli vaalipiirit olisivat laajempia tai jako poistettaisiin kokonaan, hukkaäänten anto tulisi huomattavasti vaikeammaksi. Samasta syystä kokoomus tarvitsi 0,46 % äänistä yhtä edustajaa kohden ja vihreät 0,72 % äänistä yhtä edustajaa kohden.
• Jytky on sanana aika kauhee ja siitä tulee mieleen defibrillaattori. Eikä se oo oikein toimittajan suuhun sopiva sana.
• Urpilaisella oli hyvät vaatteet ja tukka, MGR:llä se mainoksista tuttu värikypärä. Urpilainen oli jees kun se ei laittanut punaista päälle (vrt. Kataisen ja Häkämiehen siniset kravatit sekä Kiviniemen ja Lehtomäen vihreät jakut).
• Alakerran naapuri pääsi melkein jokaiseen SDP:n valvojaisista otettuun kuvaan.
• Persujen kannattajia kuvattiin koko ajan "peruskannattajiksi", vaikka ne oli selkeesti aktiiveja, koska kertoivat tehneensä vaalityötäkin.
• Nää oli vihan vaalit, mut valtaosa vihasta vuodatettiin fb:ssä vaalien jälkeen, kun suvaitsevat ironiset verbaalinikkarit voivottelivat persujen, Kike Elomaan, kaljaveikkojen, Soinin sierainten ja Halla-ahon poskien epäcooliutta. Toisaalla kauhisteltiin, että jotkut voi äänestää kokoomusta, kepua, SFP:tä tai demareita. Mä tunnustaudun rehellisesti osallistuneeni samaan loanheittoon jo vuosia etenkin kepun, rkp:n, demareiden, vihreiden, koodeen ja kokoomuksen osalta, mutta vanhemmiten mä oon leppynyt ja nyt mun mielestä kuka tahansa saa äänestää ketä tahansa ja se on vain hauskaa. Mut mä en ookaan ironinen verbaalinikkari vaan aktivistijeesus.
• Vaalivoittajia oli Långstrump ja Handyman, joiden hillittömät fb-päivitykset ja -kommentit naurattaa vieläkin. Kiitti kaverit! Kaikki muut hävisivät vaaleissa.

Mä kävin viikonloppuna myös hämeenlinnalaiskaverin kanssa Seminaarinmäen mieslaulajien konsertissa. Se oli jälleen hieno ja tekniset ongelmatkin vaikuttivat vitsiltä. Seuraavan konsun odotus on jo alkanut, odotusta lyhentää uusi Semmarit-DVD, joka tarttui mukaan.

Elämyskameli suosittelee

Seminaarinmäen mieslaulajat

Handymanin kuulut pullat

Pullaristiäisissä tapahtui muutakin suurta kuin vain Handymanin pullakohu, nimittäin ristiäiskolttukohu. Juhlakalu on ristittäväksi melko iäkäs, miltei 5 kk, joten kaikki olemassa olevat ristiäismekot ovat ehtineet käydä pieneksi. Lisäksi sankari on poika ja cross-dressaaminen alle puolivuotiaana on vähän omituista. Niinpä pullea Porsu puettiin ruskeaan bleiseriin ja oransseihin kenkiin juhliaan varten. Pappi oli hajusuolan tarpeessa, kun lapsella ei ollutkaan mekkoa ja alkoi vaikertaa, että koskaan ennen ei oo nähty lasta jolla ei oo mekkoa! Se mekko ei sitä paitsi ole vain "ulkonäkökysymys"(!) vaan symboli Kristuksen rakkaudesta, joka kietoutuu lapsen ympärille. Toivottavasti Kristuksen rakkaus voi kietoutua bleiseriinkin, muuten jäi se saamatta.

Mä kävin toissapäivänä työhaastattelussa Jorvissa. Ne oli jo etukäteen luvanneet mulle sen paikan, joten olin etukäteen yllättävän jännittynyt siitä, mitä haastattelussa voi tapahtua - voiko ne esim. ottaa multa sen paikan pois? Haastattelija eli tuleva pomo oli varsin mukava mies, kertoili firmasta ja vei kiertokävelyllekin.  Ihan perämetsässähän Jorvi on, mutta ehkä sinne puoli vuotta jaksaa matkustaa. Nyt vain jännittämään sitä, kuinka työt siellä sujuu sitku siellä syyskuussa pääsee aloittamaan.

Vaalihuuma on saanut mut valtoihinsa. Huomenna pääsee äänestämään. Ennakkoäänestäminenhän ei ole suositeltavaa, joten pakko on mennä varsinaisena vaalipäivänä. Politiikasta keskusteleminen on mun mielestä todella hauskaa ja riemastuttavaa etenkin, jos keskusteluseura on mun kanssa ihan eri mieltä. Parhaita keskustelukumppaneita on ne, jotka inhoaa vihreitä yli kaiken. Kepu on noussut näissä vaaleissa suoranaiseksi yllättäjäksi, koska useampi kuin yksi mun kavereista kokee yllättäen Kepun itselleen läheisimmäksi. Tää on mun mielestä siksi ihmeellistä, että Kepu on jotenkin niin mauton puolue, etten mä osaa nimetä yhtään niiden vaaliteemaa, vaikka olen esim. käynyt Helsingin Keskustan nettisivuilla ja selannut kaikkien ehdokkaiden esittelyt läpi. Se on mun mielestä mainiota. Toisaalta onneksi vaalit on jo huomenna, ettei tarvii katsella pelkkiä hymyileviä naamoja mainoksissa enää kauaa.

Elämyskameli suosittelee
ulkonäkökysymykset

Kisumurheita

Kisut on muuttamassa ilmeisesti kuukauden päästä ulkomaille. Sitä varten ne on käyneet lääkärillä: Siiri kerran, Maisa tukun kertoja. Molemmat on saaneet rabiesrokotteet ja Maisan purukalustoon on tehty laajempi remontti kuin mitä suunnitellaan meidän taloyhtiön räjähtäneimpiin kylppäreihin. Tää kylppäriasia on lähellä mun sydäntä, koska meidän kylppärille ei tarvitse tehdä mitään ja silti me joudutaan maksamaan siitä joku 8000-9000 euroo. Kisun hampaiston hinta on ollut samaa luokkaa tai vähemmän liioitellen ainakin jotain kymmenesosa. Handyman on kuljettanut Maisaa lääkäriin ratikalla ja huomannut Maisan olevan loistava kisumagneetti. Edelllisellä kerralla pari ikäneitoa liimautui Handymanin seuraan kertomaan, kuinka Hämeessä oli 1950-luvulla tapana kutsua kissoja hellittelynimellä "kissu". Paitsi että niistä toinen oli sitä mieltä että kyllä se on kissa tai kisu. Eilen Siiri-kissu söi mun viikko sitten saamia liljoja ja oksensi. Tänään Maisa-kissu oksensi muuten vain ympäri ruokahuonetta.

Uimakaveri Geen vauva liittyi eilen kristillisen seurakunnan jäseneksi Kallion kirkossa. Mä opin, että Kallion kirkon pääovi onkin yllättäen sen takaovi eli sielä puiston puolella. Sitä varten me Geen ja Långstrumpin kanssa leivottiin useita kakkuja, jotka oli tosi hienoja ja aika hyviä kans. Upeimman työn teki kuitenkin Handyman, joka leipoi aivan itse ihanan herkullisia pullia, joita itse herra Ylipappi tuli kehumaan ja pihisti niitä muutaman kotiinsa. Ne oli aika kotoisan näköisiä mutta eri maistuvia. Handyman sai myös pullistaan aika paljon kredittiä monen naisen silmissä.

Mä oon alkanut lukea Sara Gruenin Water for Elephantsia. Ensimmäisten 30 sivun perusteella se on todella hyvä ja mukaansatempaava kirja enkä mä malta odottaa sitä, että a) saan sen loppuun ja b) pääsen katsomaan sitä elokuviin.

Elämyskameli suosittelee
kissujen toilailujen seuraaminen

Nakuilu

Mun mielestä julkiset uimahallit on hieno konsepti. Siellä pääsee paitsi pikkurahalla uimaan, myös tutustumaan suomalaiseen saunakulttuuriin. Onhan siinä jotain uskomattoman upeaa, että ventovieraat ihmiset ovat täysin mutkattomasti nakuina keskenään. Uimahallikulttuuri on sitä paitsi varsin tasa-arvoista, koska alastonna on vaikeaa olla epätasa-arvoinen. Niinpä mä oon nähnyt naakkenina mm. tasavallan presidentin. Pari viikkoa sitten vesijumpassa mun ja Lettiksen kanssa oli varsin kärttyisä nuori nainen, jonka Lettis tunnisti jostain lastenelokuvasta ja tänään mä peseydyin yhdessä erään palkitun eturivin näyttelijättären kanssa. Varmaankin monessa muussakin maassa on nakuilukulttuuria (ainakin Saksassa on), mutta mä en tiedä niistä. Sitä paitsi amerikkalainen kulttuuri-imperialismi antaa meidän ymmärtää, että kaikki pelkää alastomuutta.

Sää on ollut kerrassaan mainio. Tähän  kun saadaan vielä 8-10 astetta lisää, niin on täydellinen ulkouintikeli. Tihkusateen myötä lumikasat sulavat vauhdilla (nyt enää 25 cm!) eikä missään oo enää liukastakaan. Hanskat ja kaulaliina on jääneet hattuhyllylle ja kohta voi siirtyä kevättakkiinkin! Nää on just niitä upeita hetkiä joita on kiva sit muistella ensi tammikuussa.

Tänään alkoi ennakkoäänestys. Vaalit on aina vähän niinku joulu tai pääsiäinen, kun huuma kestää monta viikkoa ja kulminoituu yhteen tiettyyn päivään. Joka päivälle on jotain ohjelmaa (siis lähinnä ehdokkaille ja kai muillekin, jos vaan haluis) ja on paljon puhuttavaa kaikkien kanssa, kun voi puhua politiikkaa. Tänään työkaveri epäili mun äänestävän "kuitenkin jotain nuorta vihreää naista kun sullei oo autookaan". Saatoin riemuissani sanoa, että en aio äänestää nuorta vihreää naista vaan keski-ikäistä vihreää miestä. Miksi muuten sitten kysytään, että miksi sä et äänestä naista? Ei kai miehiltäkään haluta perusteita äänestää vastakkaista sukupuolta? Onks tää taas jotain kaksinaismoralismia? Toivottavasti ei, mä oon kyllästynyt semmoiseen.

Elämyskameli suosittelee
nakuilu

Politiikkaähky

Edellisen postauksen jopa vähän tulinenkin kommenttisota säikäytti mut pidättäytymään politiikka-aiheista. Koska kuitenkin politiikka on ainoa aihe, josta on tähän aikaan mitään kirjoitettavaa, jatketaan politiikasta, mutta ulkoisesti. Mua nimittäin kismittää vaalitentit ja muutkin poliittiset keskusteluohjelmat, koska mä en kestä sitä, että puhutaan toisten päälle. Se on mun mielestä erittäin töykeää ja katsojana hermostuttavaa. Vähemmässä määrin poliittisessa keskustelussa häiritsee junnaava rytmi. Onneksi on paljon muutakin tekemistä kuin vaalitenttien töllötys. Voi esimerkiksi mennä vaalimökille Hakaniemen torille! Tai mä en voi kun en uskalla. Entäs jos siellä on vaikka joku ehdokas? Se jännittäisi kovasti.

Se telkkarin painostava säämies, joka kävelee aina kameraa kohti, lupaili termisen kevään alkavan tänä viikonloppuna. Näyttää hyvältä sen suhteen, kun on kovin sumuista. Sumu helpottaa mun oloa ulkona (katupöly ei ota keuhkoon) ja sisällä (ei huomaa, kuinka likaiset ikkunat ovatkaan). On hullua ajatella, että lumen syvyys on vielä 40 cm, kun onneksi sitä ei juuri jalkakäytävillä enää ole. Kuinka voikaan tuntua siltä, kuin kesään olisi vielä puoli vuotta, vaikka Uimastadion aukeaa viiden viikon päästä? Mä pelkään, ettei lumet ehdi sulaa siksi. Ei olisi kivaa mennä uimaan 9. toukokuuta ulos siten, että näkee lumikasan.

Elämyskameli suosittelee
termisen kevään kiihkeä odotus

Obliviooni

Mulla on ollut mielessä älyttömän monta aika hyvää kirjoitusaihetta tänä viikonloppuna, mutta oon ollut sen verran kiireinen etten oo kerennyt kirjoittaa. Nyt kun on aikaa, niin en muista niistä yhtäkään. Onpa ikävää ja melko kiusallista. Öh no emmämuista.

Mua on töissä viime aikoina erityisesti hyvinpidelty. Pomo julkisti, että mä oon syyskuussa (siis puolen vuoden päästä) lähdössä pois ja siitä on moni työkaveri sydämistynyt. Monelta suunnalta on tultu sanomaan, että mä oon kovin pidetty työkaveri, mikä on mua kovasti ilahduttanut. Oon yrittänyt selittää, että mä oon siellä vielä viisi kuukautta, mutta moni on silti kokenut tarpeelliseksi tällaisen kertoa. Herttaista.

Mä oon jo siirtänyt katseeni kesään ja julkisella sektorilla töissä ollessa on kesälomakin tietysti mielessä, koska kesälomat täytyy päättää viimeistään helmikuun alussa. Mä olin jo päättänyt loma-ajakseni 8.-28. elokuuta ja lähettänyt puollotkin pomoille sähköisesti ja ne oli hyväksyttykin. Sitten ilmoitettiin, että kuiva fysiikan ja säteilysuojelun kurssi, jonne mun pitää osallistua, järjestetään 17.-19. elokuuta, joten mun siis ilmeisesti täytyy keskeyttää kesälomani kurssin vuoksi. Aika vähäisenä boonuksena mä pidän sitä, että se kurssi järjestetään Kuopiossa eli pääsee matkustamaan. Kurssi on onneksi tiivis - joka päivä on opetusta klo 8:00-17:00 ja iltaisin vielä läksyjä, joten ei pääse kyllästymään. Pari tenttiäkin siitä järjestetään, joten motiveissöni on miltei kohdallaan. Ja myöhemmin Espoossa työskennellessäni on varmaan ihan kivaa, että on käytettävänä sit kolme ylimääräistä lomapäivää esim. alkukeväästä.

Mä oon nyt päättänyt äänestää vihreitä ensimmäistä kertaa elämässäni. Musta on nyt siis tullut cityfemakko ainakin vihreiden äänekkäimpien poliittisten opponenttien mielestä. Mä nyt vaan oon sitä mieltä, että energiaveroja tulisi nostaa ja sukupuolineutraali avioliittolaki sekä adoptio-oikeus tulisi järjestää. Vihreitä vastustavien tahojen asenteet tuntuvat olevan aika raakoja, koska esim. perussuomalaisten varapuheenjohtajan kommentti "Perussuomalaisten täysimääräinen menestys on edellytys sille, että vihreät voidaan sysätä pois hallituksesta ja vihreä vouhotus homo- ja lesboliittoineen sekä viherveroineen saadaan takaisin marginaaliin. Sinne, minne ne kuuluvatkin" pahoitti mun mielen. Hiukan hupsu naimalakkokampanja on saanut varsin hupsuja kommentteja, kuten esim. että hyvä vaan, jotta vihreitä syntyy jatkossa vähemmän. Näille ihmisille tekisi mieli sanoa, että a) ei lapsentekoon avioliittoa tarvita ja b) heterot tekevät suurimman osan homoista ja muut kuin vihreät suurimman osan vihreistä.

Mua on tässä vaalihumussa ottanut aika lailla päähän persujen jatkuva mollaaminen. Kyllähän nekin saa olla mitä mieltä tahtovat, mutta retoriikan ei tarvitsisi olla aina niin vastenmielistä. Eniten mua siinä puolueessa ihmetyttää sen vastakohtaisuus: puoluejohdon ja riviehdokkaan mielipiteet tuntuvat olevan monesta suuresta asiasta (esim. energia- tai puolustuspolitiikasta) miltei vastakkaiset. Lisäksi puolue yrittää profiloitua jonkun tavallisen kansalaisen, siis perussuomalaisen, puolueena, mutta sopivasti unohtaa mainita, että puheenjohtaja on valtiotieteiden maisteri ja suurin tähti Helsingin vaalipiiristä on Eirassa asuva filosofian tohtori, jonka väitöskirjan aihe oli muinaiskirkkoslaavi. Mua häiritsisi eniten kuitenkin persujen äänestämisessä se, että koska ääni menee puolueelle ja puolue lienee yhtä mieltä vain homoliitoista, niin olisi todella hankalaa arvioida, millaisia muita päätöksiä mun mandaatilla tehdään. Sama ongelma on toki monessa muussakin puolueessa.

Elämyskameli suosittelee

poliittiset pohdinnat

ORL-kriisi

Mä jouduin tänään otorinolaryngologiseen kriisiin, kun Palmian kämmenen kokoisesta silakkapihvistä irtosi ruoto mun nielurisan ja -kaaren väliin. Mä en saanut sitä omin avuin pois, joten hakeuduin päivystykseen, joka on kätevästi samassa talossa kuin mun työpaikka. Alkuun mokoma oli piiloutunut silmän ja peilin saavuttamattomiin eikä tutkimisesta saatu muuta aikaan kuin silakkatahroja kollegan housuille. Sit mä soitin korvaklinikalle kysyäkseni, voisinko tulla sinne. Sieltä lääkäri kehotti soittamaan uudelleen puolen tunnin päästä. Puolen tunnin ahdistuksen aikana mä sain väännettyä sen ruodon kielelläni osittain nielukaaren eteen, minkä jälkeen se olikin päivystyksen kamoilla sieltä irrotettavissa. Mä oon kärsinyt pari kuukautta iskiasvaivasta, mutta ruoto oli paljon pahempi. Mä ostin kiitokseksi kaikille kolmelle traumapäivystyksen lääkärille isot Kinder-munat ja hoitajille suklaata.

Mulla oli eilen synttärit! Jee! Oli hurjan kiva synttäripäivä, koska mä olin niin innoissani. Långstrump tuli normaaliin tapaan illalla Top Chefiä katsomaan ja oli kutsunut hieman flunssaisen Lettiksenkin. Mentiin eka kiinalaiseen syömään juhlan kunniaksi. Mä sain hurjasti onnitteluja ja jopa lahjojakin: Ryhmä Pullman -sarjan 6. kauden, röntgenkuvin toteutetun pin up -kalenterin, creepyn nelisenttisen vaaleanpunaisen rintakehäaiheisen kaulakorun, vappukoristeita, Wiener Nougatia ja vesijumppalippuja.  Synttärit on kyl helmii!

Elämyskameli suosittelee
tunne sen jälkeen, kun ruoto on poistettu kurkusta

Matkapahoinvointi

Me siis käytiin eilen Handymanin ja Långstrumpin kanssa katsomassa Black Swan. Mä en nähnyt siitä puoliakaan, koska se oli kuvattu niin suurelta osin käsivaralta, että mulle tuli matkapahoinvointia ja jouduin pitämään silmät kiinni yhteensä varmaan vartin ajan ja valtaosan ajasta tuijottamaan joko edessä istuvan kaljua tai sisäkattoa. Ei mulle ennen oo noin käynyt! Mä oon selkeästi tullut vanhaksi. Onneksi kuitenkin ääniraita oli seurattavissa koko ajan. Lettipitko oli edeltävästi mainostanut leffan olevan todella ahdistava, mutta mä en nyt sitten päässyt kokemaan edes sitä ahdistusta, kun pystyin katsomaan vain ne kohtaukset, joissa kamera ei heilunut häiritsevästi. Sellainen fiilis siitä jäi, että Natalie Portman ja Mila Kunis oli erinomaisen upeita ja baletti aika tylsää.

Mä ostin pari viikkoa sitten Kindleen King's Speechissä nähtyjen trailereiden innoittamana kaksi kirjaa: Kazuo Ishikuron Never Let Me Gon ja Sara Gruenin Water for Elephantsin. Näistä mä oon nyt lukenut ensinmainitun. Jouduin sitä lukiessani hämmentävän valinnan eteen. Luin yhtä aikaa nuorista lääkäreistä kertovaa mulle suositeltua House of Godia, joka on aiheeltaan kiinnostava mutta kirjoitustyyliltään kammottava ja Never Let Me Gota, joka oli kirjoitettu erittäin kauniilla kielellä, mutta oli aiheeltaan aivan älytön ja pahimmillaan veltto. Näistä mä kuitenkin valitsin yllätyksekseni paremmin kirjoitetun mutta aiheeltaan tylsemmän kirjan. Enpä ois aiemmin uskonut! Nyt on Kazuo Ishikuro luettu (ja samalla päätetty, että sitä leffaa mä en todellakaan aio mennä katsomaan) ja House of God vielä ärsyttää mua tyynyn vieressä. Kyllä mä senkin vielä luen loppuun, kun oon jo puolivälissä. Mut eka mä haluan uppoutua ihanan afrikkalaiseen rentoon menoon No. 1 Ladies' Detective Agencyllä. Se on ihanaa tekstiä.

Mä oon kurkkinut ikkunasta (tai en kurkkinut vaan katsonut ihan aikuisten tavalla) kuinka Linnanmäen Ukko-laitetta pystytetään. Se on upean jännittävää! Nyt koko kiemura on pystytetty, seuraavaksi tehdään koneisto, testataan vaunut ja 1,5 kuukauden päästä se alkaakin pyöriä päivittäin! Hurjan näköinen kyyti (täältä voi katsoa, millaisesta kyydistä on kyse), mutta jopa pelokkain tuntemani hurjapää Handyman on ilmaissut haluavansa mennä sillä ajelemaan. Ehkä munkin sit täytyy.

Elämyskameli suosittelee
kaunis kieli

Tunaripäivä

Me saatiin siis joululahjaksi leffalippuja, jotka pitää käyttää vappuun mennessä. Koska King's Speech ja Hella W eivät riittäneet tuhoamaan niitä kaikkia, huomenna mennään taas. Ja koska oli niitä lahjalippuja, niin pitää ihan paikan päällä käydä lunastamassa. Huomenna on niin kiirusta ennen näytöstä, että piti mennä tänään. Tänään siellä oli joku megaboonuspäivä ja sen takia Kinopalatsi oli ihan täynnä väkeä. Pitkäkään jonottaminen esim. Tennarissa peruspäivänä ei oo raskasta, koska teinit osaa jonottaa, ne tietää mitä haluaa. Tänään siellä oli halvan leffan perässä kaiken maailman keski-ikäisiä, jotka hengaili siinä luukulla kyselemässä, että minkälaisia leffoja teillä on tarjolla. Ai että australialaista parisuhdedraamaa? Entä toi Jogi-karhu, millainens leffa se on? Hermo meinas mennä.

Huomenna on jälleen mamukurssin opetus ja sitä varten mä oon tehnyt tänään muhkean kuvapakkauksen, 111 slidee pääasiassa kuvia. Siinä meni koko ilta. No nytpä on (melkein) valmis esitys melkein mihin tahansa. Jos mä en saa murska-arvosteluja, niin toivottavasti pääsen seuraavallekin Lettiksen kurssille kuviani esittelemään. On ainakin show valmiina.

Kisut on lähdössä ensi kuun puolivälissä. Mua alkoi kovasti surustuttaa, kun Handyman huomautti, että tää on todennäköisesti viimeinen kerta ikinä, kun mä nään niitä. Ne on niin hyvää porukkaa! Voi harmitus.

Elämyskameli suosittelee
teinien kanssa jonotus

Kisuelämää

Kisut on meillä toista viikkoa. Aamupäivästä tuli Handymanin ala-astekaveri (annettaisko sille nimeksi vaikka Ala-astekaveri) perheineen ja 1 v 11 kk:n ikäinen tyttönen traumatisoi Siiri-kisun ja huvitti Maisa-kisua. Tyttö juoksi Maisan perässä huutaen "Leiki kisu näillä!!" mutta kisu ei leikkinyt, mistä tyttö vähän pahastui. Oikeasti Maisa oli varmaan salaa tyytyväinen, koska etenkin viikko sitten, kun kisut olivat juuri tulleet, Maisa tuntui kaipaavan omistajiensa lasta. Maisalla oli etenkin iltaisin tapana juosta ja remuta ja sitten kääntyä ympäri hölmistyneenä kuin ihmetellen, miksei leikkikaveri tule perässä.

Viime viikolla Handyman oli yön poissa työmatkalla Norjassa ja sinä aikana kisut esitti jälleen parhaita temppujaan: Maisa oksensi (huomaavaisesti suihkuun) ja myös Siirillä oli vatsavaivoja. Siitäkin onneksi selvittiin.

Tänään Geen nelikuinen jälkikasvu oli hoidossa elämänsä ensimmäistä kertaa ylipäänsä missään ja siis meillä. Alkuun kundi nukkui ja me tehtiin lenkkiä sen kanssa ulkona. Kun tuli kylmä, tultiin sisään ja muksu heräsi. Heräämisensä jälkeen se itki jotain vartin, koska ensimmäiset sen näkemät kasvot heräämisen  jälkeen oli Handymanin eikä oman äiteen. Kisut ihmetteli moista konserttia ja molemmat kävi nuuhkimassa itkijämiestä, mutteivät muuten tuntuneet olevan millänsäkään (toisin kuin Handyman, joka istui sohvalla Peltorit päässä). Kun pojan vanhemmat tulivat hakemaan lapsostaan, Siiri katosi ja mä pelkäsin sen livahtaneen rappukäytävään. Sekä mä että Handyman tarkistettiin kaikki kämpän sopukat ja rappukäytävä ja mä jopa autotienkin, mutta Siiriä ei näkynyt. Noin 10 min Nuoren Wertherin poistumisen jälkeen Siiri tuli lymyilypaikastaan asuintiloihin raukeasti venytellen. Pirullinen kisu!

Kissat on oppineet myös käyttämään iPadia, molemmat pelasivat innokkaasti Game for Catsia pitkän aikaa toissapäivänä. Sääli, että Handyman päätti ahneuksissaan myydä iPadinsa, joten enää kisut ei voi leikkiä kuin analogisilla leluilla (ja Siiri tietty seurata Handymanin sylistä kauko-ohjattavan lennokin simuloitua lentoa tietokoneen ruudulta). Mua surettaa kauheasti, että kohta kisut taas lähtee pois. Ne on niin kivoja!

Mä en oo koskaan käynyt Uudenmaankadun Ysibaarissa, mutta oon miettinyt jo ainakin pari vuotta, että tekisin niiden pollo limonelloa. Nytissä oli joskus sen ohje ja siitä mä keksin, että se vois olla hyvää. Suunnitelma on ollut ajatuksen asteella, kunnes fb:stä huomasin, että yksi Handymanin työkaveri tekee sitä aika usein. Niinpä mäkin uskalsin. Se on älyttömän hyvää! Mä oon tehnyt sitä jo kahdesti ja se kelpaa myös kotiruoan suhteen ronkelille Handymanille ja tänään testattuna myös Lettipitkolle. Parasta se on ehdottomasti luomukanasta (tänään piti syödä pakkasesta vanha surullinen broileri pois). Siitä tuli ehkä mun kakkosbravuuri heti kalakeiton ja jälkeen.

Elämyskameli suosittelee
Siiri-kisu ja Maisa-kisu

Kampurilla kuultua

Mä olin tänään taas kampaajalla (jotenkin tuntuu siltä, että mun elämä on niin tylsää, että mun pitää raportoida tänne joka kampaajakäynti). Aiemmin en ole ikinä lukenut siellä mitään, koska essussa ei ole käsireikiä. Tänään kuitenkin kampaaja toi mulle luettavaksi Seiskan ja Glorian. Koska Gloria on ihan kamala lehti, valitsin Seiskan, jossa esiteltiin perinpohjaisesti Tuksun häät. Se oli ihan upea lehti! Tuksun häät ei niin hirveästi kiinnostaneet, mutta sitäkin enemmän Oscar-puvut ja ennen kaikkia lukijanposti julkkiksille. Paras viesti oli osoitettu Sirkka Mertalalle (onko se muka julkkis?). Ensin Sirkkaa kehuttiin upeaksi naiseksi ja sitten todettiin, että Sirkan hiihtoharrastus on hieno asia ja sen takia Sirkka on hyvä esikuva Suomen nuorisolle (sic!). Toivottiinpa vielä, että Sirkka löytäisi pian kaverin hiihtoladulle. Hieno viesti kerta kaikkiaan. Mä haluisin tavata sen nuoren, joka pitää entisen pääministerin entistä viisikymppistä hoitoa esikuvanaan. Mua ei lasketa, koska mä en oo nuori.

Kampaajalla on aina päällä Radio Nova ja se onkin hyvä muistutus 1,5 kk:n välein siitä, miksi mä en ikinä muulloin kuuntele Radio Novaa. Studioon soitti naisihminen, koska halusi antaa liikennetiedotteen. Tiedote oli se, että nyt olisi autoilijoiden syytä ajaa hiljempaa, jotta eivät roiskisi kuraa jalankulkijoiden päälle. Tähän juontaja tokaisi aiheellisesti, että jalankulkijakin voi vaikuttaa kuran lentämiseen päällensä valitsemalla jalkakäytävän puolen huolellisesti ja välttämällä suuren kuralätäkön viereen parkkeeraamista. Muija melkein suuttui, koska se ei ole jalankulkijan asia. Mahtavaa viihdettä!

Mahtava viihdepläjäys oli myös tämänpäiväinen taloyhtiön yhtiökokous. Istuttiin kaksi tuntia ja ainoa päätös oli siirtää kaikki päätettävät asiat ylimääräiseen yhtiökokoukseen parin kuukaudenpäähän. Reissu ei kuitenkaan ollut turha, koska Handyman valittiin uudelle hallitus- ja puheenjohtajakaudelle.  Onnea hallitusjyrälle!

Elämyskameli suosittelee
Sirkka Mertala ja hiihtoharrastus

Google Docs

Google Docs on mainio systeemi. Meillä ei ole Officea, joka on vaivainen ja siinä on ärsyttävä klemmari. OpenOffice meillä on, mutta se on aika hidas ja mä en oikein luota sen yhteensopivuuteen minkään kanssa. Google Docs toimii kaikkialla ja sillä tehtyjä esityksiä voi tuunata kaikkialla. Mä innostuin jälleen tekemään Google Docsilla esityksiä, kun oon menossa Lettipitkon maahanmuuttajalääkärikurssille luennoimaan ensi perjantaina. Yllättäen mä innostuin siinä määrin, että tein esitykseni (3 kpl) valmiiksi jo eilen. Mä oon aika ylpeä itsestäni, että en jättänyt juttua viime tippaan vaan nyt on aikaa hioa niitä paremman näköisiksi (mielenkiintoisia niistä ei saa).

Lankomies oli ostanut tiedottomassa tilassa Tempur-tyynyn, joka on jäänyt käyttämättä. Tuli tämä puheeksi ja mä sain sen tyynyn. Mä nukuin viime yönä ekaa kertaa pää Tempur-tyynyllä ja se olikin erinomaisen hyvä tyyny. Mulla on ollut aiemmin käytössä Ikean vanha wannabe-tempur, joka oli myös hyvä, muttei mitään tähän verrattuna. Pää oli kuin pumpulilla, niska suorassa ja uni syvää. Vaikka mä nukun kyljelläni, ei korvakaan mennyt ikävästi lyttyyn tai punehtunut. Tyyny ei hiostanutkaan lainkaan. Seuraava sänky tai ainakin sen patja on meillä varmaan Tempurin tekemä sekin, tuhlinkimiehiä kun ollaan. Niin hyvää on niiden nasa-foam.

Mä oon taas innostunut seuraamaan auringon nousu- ja laskuaikoja. Jo nyt aurinko nousee seiskalta eli siinä vaiheessa kun mä viimeistään nousen ratikkaan. Jo parin viikon päästä aurinko nousee ennen puoli seitsemää, jolloin mä yleensä nousen sängystä. Ja kahden viikon päästä on jo kevätpäiväntasauskin! Oi onnea.

Elämyskameli suosittelee
Sunrise, sunset (vähänkö se biisi alkoi soimaan päässä)

Uhri

Mä jouduin turoilun uhriksi. Mentiin eilen Lettipitkon kanssa Mäkelänrinteeseen tarkoituksena osallistua klo 18:45 alkavaan hydrobiciin. Oltiin pesuhuoneessa hyvissä ajoin jo klo 18:35 ja aateltiin mennä hetkeksi saunaan -> BAD IDEA!! Ensinnäkin saunassa oli kiukaan molemmin puolin hullut löylynaiset, jotka heittivät kiukkuisina kilpaa löylyä valehtelematta puolen minuutin sisään kahdeksan kuupallista. Lisäksi sen alle viiden minuutin aikana, mitä me saunassa oltiin, joku pihisti mun uimapuvun seinälokerikosta. Kirottua! Kiltti Lettis kävi ilmoittamassa asiasta uimavalvojille (koska mä en oikein voinut mennä sinne allasosastolle), jotka ilmeisesti kuuluttivat uimapukurikkomuksesta ja mä menin pukuhuoneeseen kysymään poispäin lähteviltä tyypeiltä, olisiko joku sattunut vahingossa ottamaan mun puvun siitä. Kukaan ei ees tarkistanut. Huomasin, että pari lokeroa oikealle oli toinen musta uimapuku, joten epäilen sen omistajan erehtyneen lokerosta. Ystävällisesti uimavalvoja lainasi mulle firman uimapukua, että mä pääsin jo maksamaani vesijumppaan, mutta kyllä kismitti ja kismittää vieläkin. Mulle on tänä keväänä käynyt pari kertaa uimahallissa ikään kuin tän vastakohta, kun joku on laittanut ällöttävän käytetyn peflettinsä samaan lokeroon mun uimapuvun kanssa, mutta on tää ikävämpää.

Kisut on taas meillä! Siiri selvästi muistaa olleensa meillä vastikään, koska ei vierastanut meitä yhtään ja hengailee tapojensa vastaisesti heti yleisissä tiloissa eikä sukkahyllyllä. Vielä se ei ole uskaltanut tulla tyynylle nukkumaan vaan on liikuttavasti nukkunut kuljetusboksissaan. Maisa on levitellyt karvojaan toistaiseksi vasta tietokonetuolille ja sohvan siihen päähän, jossa ihmiset ei istu, mikä sopii mulle hyvin. Jotenkin Maisa vaikuttaa olevan riehakkaampi kuin aiemmin, juoksentelee iloisesti ympäriinsä ja nuuskii ihan kaikkea. Molemmat kisut on tosi ihania!

Elämyskameli suosittelee
kisumisut